Vaikuttaminen

 

Verkoston vaikuttamismuotoja ovat muun muassa toimenpide-ehdotukset, kannanotot, lausunnot ja kommentit.

 

Toimenpide-ehdotukset

Raha-asiat puheeksi siellä, missä nuoria kohdataan

MUN TALOUS -TIIMI EHDOTTAA!

 

RAHA-ASIAT PUHEEKSI SIELLÄ, MISSÄ NUORIA KOHDATAAN

 

Tutkimusten mukaan nuorille on tarjottava ohjausta, materiaaleja ja ensi vaiheen tukea talous- ja velkatilanteisiin siellä, missä heitä kohdataan. Mun talous -verkostohankkeen* (2013–2017) aikana on eri yhteyksissä noussut esiin, että nuoria työssään kohtaavat ammattilaiset kaipaavat uusia, nuorten arjesta nousevia ja raha-asioihin liittyviä käyttökelpoisia materiaaleja, asiantuntevia tukipalveluja sekä lisäkoulutusta.

 

Millään yksittäisellä toimijalla ei ole tällä hetkellä resursseja vastata nuorten taloustuen ja ohjauksen kasvavaan tarpeeseen. Tiedetään, että ongelmia korjaavien toimenpiteiden sijaan pitäisi keskittyä ongelmia ehkäiseviin toimiin. Tämä tarkoittaa nuorten varhaisempaa tavoittamista matalalla kynnyksellä. Varhaisessa tavoittamisessa avainasemassa ovat nuoria kohtaavat ammattilaiset. Erityisesti akuuteissa talous- ja velkatilanteissa ajoitus on tärkeää.

 

Ammattilaisten koulutuksessa ei nykyisin huomioida riittävästi nuorten taloudellisen lukutaidon edistämistyön kannalta tärkeitä osa-alueita ja tarvittavat tiedot hankitaan omatoimisesti eri toimijoiden tarjoamista koulutustilaisuuksista ja materiaaleista. Tukea ja koulutusta kaivataan muun muassa raha-asioiden puheeksi ottamiseen ja päivittäistalouden hoidossa ja suunnittelussa, finanssituotteiden valinnassa sekä velkojen itsenäisissä selvittelytilanteissa ohjaamiseen ja tukemiseen. Myös nuorten talous- ja velka-asioiden palveluohjauksen käytännöissä on kehitettävää.

 

Uusia oppaita, palveluja ja työkaluja

 

Mun talous -tiimi tuotti keväällä 2016 nuorten raha-asioiden tilannekartoituksen ja neuvonnan tueksi Omat rahat -työkalun. Työkalun ajatuksena on kysymysten kautta neuvoa nuorta oman taloudellisen tilanteen selvittämisessä. Työkalun avulla nuori pääsee suoraan omassa tilanteessaan tarvittavan tiedon äärelle. Työkalu päivitetään syksyn 2017 aikana.

 

Syksyllä 2017 ilmestyy nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille suunnattu Puhu rahasta -opas, joka tuotetaan Nuorisosäätiön Mun talous -osahankkeen johdolla yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Opas neuvoo raha-asioiden puheeksi ottamisessa, asumiseen liittyvien talous- ja velka-asioiden ohjaus- ja tukityössä sekä nostaa esiin nuorten taloudellista lukutaitoa edistäviä parhaita käytäntöjä sosiaali- ja nuorisoalalla. Vastaavanlaisten tukimateriaalien tuottamista sekä etenkin niiden pitkäjänteisen levittämisen ja käyttöönoton varmistamista kaivataan.

 

Talous- ja velka-asioiden ensiaputaidot kuntoon

 

Mun talous -hankkeelle haettiin jatkorahoitusta, josta saadaan päätös joulukuussa. Hankesuunnitelmassa esiteltiin täysin uusi Puhu rahasta – talous- ja velka-asioiden ensiapukoulutuskonsepti. Toteutuessaan koulutuskonsepti tarjoaisi nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille mahdollisuuden osallistua pitkäkestoiseen, moduulimuotoiseen koulutuskokonaisuuteen ja ammattilaisten vertaisverkostoon, mikä lisäisi ammattilaisten varmuutta ja pätevyyttä nuorten ensivaiheen talous- ja velkaneuvontatyössä. Konsepti pitäisi sisällään muun muassa live- ja verkkokoulutusta, verkkofoorumin sekä ammattilaisille suunnatun tuki-chat-palvelun. Koulutuskonsepti edistäisi toteutuessaan nuorten ehkäisevää ja ensivaiheen talous- ja velkaohjaustyötä valtakunnallisesti. Varhaiseen puuttumiseen perustuva toimintamalli parantaisi pitkällä aikavälillä suomalaisten nuorten taloudellista lukutaitoa ja ehkäisisi nuorten vakavia velkaongelmia.

 

Puhu rahasta -oppaan lisätiedot: essi.lindberg(at)nuorisosaatio.fi

_____________________________________________________________________________________________________

* Mun talous -verkostoon kuuluu tällä hetkellä 93 organisaatiota, jotka koostuvat mm. nuoriso-, sosiaali- ja finanssialan valtakunnallisista toimijoista.

Sosiaaliset luototusmuodot on otettava käyttöön valtakunnallisesti

MUN TALOUS -TIIMI EHDOTTAA!

 

TOIMEENTULOA JA ITSENÄISTÄ SELVIYTYMISTÄ TUKEVAT SOSIAALISET LUOTOTUSMUODOT OTETTAVA KÄYTTÖÖN VALTAKUNNALLISESTI ENNALTAEHKÄISEMÄÄN NUORTEN VELKAANTUMISTA JA SYRJÄYTYMISTÄ.

 

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan alle 30-vuotiaat nuoret ovat olleet jo pitkään ikäluokka, joka elää selvästi eniten perusturvan varassa. Lisäksi nuorten perusturvan taso on alhaisempi kuin muilla ikäluokilla, sillä esimerkiksi opintotuki on pienempi kuin toimeentulotuki tai työttömyyspäiväraha. Nuorten pienet ja vaihtelevat tulot kasvattavat riskiä ylivelkaantua. Heidän tulonsa kuluvat monesti kokonaan elämisen pakollisiin perusmenoihin. Pienistä tuloista säästäminen yllättävien menojen tai isompien hankintojen varalle on joissain tapauksissa mahdotonta.

 

Nuoret kohtaavat elämäntilanteita, jolloin he joutuvat tekemään maksukykyynsä nähden isoja hankintoja. Takuuvuokran, oman kodin välttämättömien hankintojen tai opinnoissa tarvittavan tietokoneen maksaminen ei monella onnistu, jos tavoitteellista säästämistä ei ole aloitettu hyvissä ajoin jo alaikäisenä. Ainoaksi vaihtoehdoksi nuorelle voi jäädä lainaraha, jos perhe ei voi tarjota taloudellista tukea. Usein henkilöillä, joilla on heikko maksukyky, on käytettävissä vain huonoja rahoitusratkaisuja. He joutuvat turvautumaan kalliisiin lainoihin, joissa on korkean koron lisäksi kohtuuttomat perintäkulut- ja käytännöt. Tämä johtaa helposti pitkään velkakierteeseen, joka voi olennaisesti heikentää nuoren itsenäistä elämää sekä aiheuttaa taloudellista ja sosiaalista syrjäytymistä.

 

Luottoyhteiskunnassa myös pienituloisilla ja etenkin nuorilla tulee olla joustavampi pääsy kohtuuehtoisille rahoitusmarkkinoille ja oikeus hallittuun luoton käyttöön. Luottomarkkinoille tarvitaan lisää nuorille aikuisille suunnattuja sosiaalisen luototuksen palveluja, jotka tukevat heidän toimeentuloaan, ennaltaehkäisevät ylivelkaantumista ja edistävät itsenäistä pärjäämistä elämässä.

 

Sosiaalisesta luotosta nuorten toimeentulon tukemisessa on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Takuusäätiön yhdessä Mun talouden kanssa kehittämä Kotilaina on tarkoitettu Nuorisosäätiön ja Nuorisoasuntoliiton asukkaille välttämättömiin kodin hankintoihin. Katso Reinon ja Maisan esimerkkitarinat tämän jutun lopusta. Molempien kohdalla Kotilaina tuki ennen kaikkea itsenäistä asumista ja taloudellista selviytymistä ilman suurta velkaantumiskierteen riskiä.

 

Lisäksi Takuusäätiö tarjoaa sosiaalista pienlainaa välttämättömiin kertaluonteisiin menoihin ja hankintoihin. Pienlainan ja Kotilainan kaltaisia sosiaalisia luototusmuotoja tulee olla valtakunnallisesti nykyistä kattavammin tarjolla nuorille elämän eri vaiheissa.

 

Sosiaalista luototustoimintaa järjestetään Suomessa myös kuntien tarjoamana. Laki kuntien sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan vuonna 2003. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen määritellään kunnan vapaaehtoiseksi tehtäväksi, jonka käyttöönotosta kunta itse päättää. Sosiaalinen luototus on käytössä vain vajaassa 30 kunnassa (kattaen 44 % väestöstä) ja luottoja myönnetään vähän, vuonna 2013 vain noin tuhannelle henkilölle. Viestintä sosiaalisesta luotosta on vähäistä, jolloin potentiaaliset asiakkaat eivät tiedä tai löydä palvelua. Sosiaalista luottoa käytetään lisäksi lähes yksinomaan velkojen järjestelykeinona.

 

Voittoa tavoittelemattoman sosiaalisen luoton olisi kilpailtava muiden luottomarkkinoiden tuotteiden kanssa ja oltava houkutteleva vaihtoehto. Sen markkinointiin ja tunnettuuden lisäämiseen tulisi panostaa selvästi enemmän. Sosiaalisen luoton hakemisen kynnys tulee olla nykyistä matalampaa ja hyväksyttävämpää ilman, että leimautuu sosiaalisesti tai taloudellisesti epäonnistuneeksi.

 

Mallia sosiaalisen luototustoiminnan järjestämisestä voi ottaa myös ulkomailta:
“Monissa maissa sosiaalinen mikroluototus on osa kansallista strategiaa. Kansainvälisesti mikroluototuksesta ja sen keinoista estää pienituloisten taloudellista ja sosiaalista syrjäytymistä keskustellaan huomattavasti Suomea vilkkaammin. Maailmalta löytyy monia edistyneitä pienlainoituksen malleja, jotka voisivat toimia myös Suomessa nuorten toimeentulon tukemisessa”, kertoo Takuusäätiön pienlainatoiminnan kehittämisestä vastaava kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

 

Nuorten pienituloisuuden ja velkaongelmien lisääntyessä asia on ajankohtainen myös Suomessa, mutta käytännössä sosiaalisen pienlainatoiminnan hyödyntäminen ja ymmärtäminen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on vielä lapsenkengissä. Voittoa tavoittelemattoman sosiaalisen luoton tarjoaminen ei saisi olla pelkästään kuntien tai esimerkiksi Takuusäätiön vastuulla. Julkisen vallan tulisi luoda edellytykset niiden käyttöönoton lisäämiseen ja kehittämiseen valtakunnallisesti paikakunnasta riippumatta.

 

Reinon tarina: Kotilaina mahdollisti asumiskustannusten pienenemisen jotta loppuosa veloista oli mahdollista hoitaa järjestelmällisesti ja aloittaa säästäminen

 

Reino on Nuorisosäätiöllä asuva 25-vuotias töissä käyvä mies. Ennen Nuorisosäätiölle muuttamistaan Reinolle oli kertynyt peliongelmista velkaa, jotka olivat ulosotossa hoidossa. Velkaa oli enimmillään 7000 euroa. Peliongelma oli syntynyt eron myötä kehittyneestä masennuksesta. Reino onnistui pääsemään eroon peliongelmasta ja masennuksesta. Myöhemmin myös ulosottovelat olivat hyvin hoidossa, sillä Reino sai niitä lyhennettyä järjestelmällisesti kuukausittain saamastaan palkasta. Hän halusi kuitenkin muuttaa halvempaan vuokra-asuntoon, jotta hän voisi myös säästää suunnitelmallisesti pahan päivän varalle.

 

Tulojensa puolesta Reinolla ei ollut mahdollista saada vuokravakuuden maksamiseksi apua sosiaalitoimesta, eikä hänellä ollut riittävästi säästöjä korkeiden asumiskustannusten ja ulosoton vuoksi.  Hän päätti muuttaa Nuorisäätiölle, jos hän saisi Takuusäätiön Kotilainan vuokravakuuden maksamiseksi. Reino ei halunnut turvautua markkinoilla oleviin helposti velkaannuttaviin pikavippeihin, joiden saaminen muutoinkin maksuhäiriömerkinnän vuoksi olisi ollut haastavaa. Merkinnästä huolimatta Nuorisosäätiö oli valmis tarjoamaan asuntoa, jos Reino saisi vuokravakuuden maksetuksi.

 

Monesti aiemmat velat voivat olla esteenä Kotilainan saamiseksi. Reino oli saanut jo valtaosan velastaan maksetuksi ja sitä oli enää 1000 euroa jäljellä. Tästä syystä velka ei ollut esteenä Kotilainan saamiseksi vuokravakuuteen, sillä sen nähtiin kokonaisuudessaan edistävän Reinon taloudellista tilannetta, itsenäistä selviytymistä ja säästämisen tavoitteitaan. Muutama kuukausi muuton ja lainan myöntämisen jälkeen Reino oli saanut ulosottovelan maksetuksi ja hän lyhensi enää vain puolen vuoden ajan saamaansa Kotilainaa. Sen mahdollistaman asumismenojen pienentymisen johdosta Reinolla oli nyt mahdollista lainan lyhentämisestä huolimatta aloittaa kauan kaipaamansa säästötilin kartuttaminen.      

 

Maisan tarina: Opintojen aloittaminen helpottui Kotilainan avulla

 

Maisa on 20-vuotias Kemistä kotoisin oleva nuori nainen, joka sai opiskelu- ja työpaikan Tampereelta. Edessä oli muuttaminen ensimmäistä kertaa omaan asuntoon ja uuteen kaupunkiin. Maisa ei ollut saanut pienistä tuloistaan kerättyä riittävän suurta säästöä vuokravakuuden maksamiseksi. Vakuuden maksaminen oli välttämätöntä vuokra-asunnon hankkimiseksi. Myöskään vanhemmilta ei ollut mahdollista antaa taloudellista apua heidän pienistä tuloistaan. Säästöjä Maisalla oli kuitenkin juuri sen verran, että vuokravakuuden saaminen sosiaalitoimestakaan ei ollut mahdollista. Lisäksi säästöille olisi ollut muutakin käyttöä, sillä uuteen kotiin hän tarvitsi välttämättöminä hankintoina ainakin sängyn ja kannettavan tietokoneen opintoja varten.

 

Maisa päätti hakea asuntoa Nuorisoasuntoliitolta. Asukasvalintaan liittyvässä haastattelussa asumisohjaaja vinkkasi, että Maisan kannattaisi hakea Takuusäätiön Kotilainaa. Sen saaminen mahdollistaisi hänelle asunnon hankinnan lisäksi sängyn ja läppärin ostamisen kohtuuehtoisella luotolla. Näin se tukisi itsenäisen elämisen ja opintojen aloittamista ilman suuria taloudellisia riskejä. Kotilainan saaminen vuokravakuuden maksamiseksi sekä sängyn ja läppärin hankkimiseksi (1500€) onnistui. Hän lyhentää sitä seuraavan puolentoista vuoden ajan kuukausittain opintojen ohessa töistä saamillansa tuloilla.  

 

Lue lisää esimerkkitarinoita Kotilainan hyödyistä nuorten toimeentulon ja itsenäisen selviytyminen tukemisessa.

Nuorten pääsy kuntien talousneuvontaan tulee taata palvelulupauksella

MUN TALOUS -TIIMI EHDOTTAA!

 

NUORTEN PÄÄSY KUNTIEN TALOUSNEUVONTAAN TULISI TAATA PALVELULUPAUKSELLA

 

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

 

Talous- ja velkaneuvonta on vuosien saatossa vakiintunut laaja-alaiseksi ja erityistä ammattitaitoa vaativaksi työksi. Nykyinen valtion rahoitus on riittämätön toiminnan kattavaan järjestämiseen. Viimeisin työ- ja elinkeinoministeriön selvitys palvelun nykytilasta ja järjestämisvaihtoehdoista on vuodelta 2015. Samana vuonna Mun talous -verkosto selvitti talous- ja velkaneuvojien kokemuksia ja toimintamalleja nuorten asiakkaiden osalta. Joissain yksiköissä nuorille tarjottiin tietoiskuja ja koulutustilaisuuksia sekä nopeampi pääsy tapaamiseen. Lisäksi tehtiin yhteistyötä eri toimijoiden (mm. Vamos, Nuorisoasuntoliitto, nuorisotoimi) kanssa sekä kohdattiin nuoria kauppakeskuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Suurin osa talous- ja velkaneuvojista kuitenkin ilmoitti, ettei heidän yksiköissään ole nuorille kohdistuvia palveluja.

 

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut tavoittavat avun tarpeessa olevia nuoria heikosti. Lisäksi ennaltaehkäisevän talousneuvonnan rooli palvelussa on vähäinen. Myös nuorten pääsy talous- ja velkaneuvontaan on hankalaa. Usein syynä on nuoren vakiintumaton elämäntilanne (mm. epäsäännölliset tulot, työttömyys tai opiskelu) ja maksuvaran riittämättömyys velkojen järjestelemiseksi. Nuorille ei yleensä aktiivisesti tarjota talousneuvontaa, koska sitä annetaan pääasiassa velka-asiakkaille korjaavana talousneuvontana velka-asioiden hoidon yhteydessä. Toisin sanoen nuoren tilanne ei yleensä ole vielä tarpeeksi kriisiytynyt. Palvelu on keskittynyt velkojen järjestelytoimiin, eikä talousneuvontaan ole resursseja tai riittävää tahtotilaa. Myös Valtioneuvoston selvityksen mukaan ylivelkaantumisen ehkäisemiseen ja hoidon edistämiseksi ennaltaehkäiseviin toimiin kuten talousneuvontaan tulisi panostaa entistä enemmän.

 

Mitä tehdä talousneuvonnan kehittämiseksi?

 

Mun talous -verkoston toteuttamassa kyselyssä useat neuvojat painottivat kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn merkitystä nuorten tilanteiden parantamiseksi. Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa oman talouden hallintaa on lisätty opetukseen. Opetushallitus selvittää vuoden 2017 loppuun mennessä, kuinka uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön. Talous- ja velkaneuvojat toivoivat myös palveluidensa kehittämistä sähköisen asioinnin suuntaan. Useassa vastauksessa nousi esiin resurssipula. Halua nuorten auttamiseen on, mutta keinojen koetaan olevan vähissä liian pienen henkilöstöresurssin ja nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi.

 

Valtioneuvoston selvityksen mukaan talous- ja velkaneuvonnan rahoitusta leimaa lyhytjänteisyys ja valtion osuuden vuosittainen vaihtelu. Kuntien oma rahoitusmahdollisuus ja -halukkuus vaihtelevat, mikä asettaa palvelua tarvitsevat eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa talous-ja velkaneuvontaa antava taho kilpailutetaan muutaman vuoden välein, mikä vaikeuttaa palvelujen pitkäkestoista kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talous- ja velkaneuvonnan kuluja voitaisiin vähentää toiminnan ja sen ohjauksen virtaviivaistamisella sekä sähköisten palveluiden kehittämisellä. Yksiköiden toimintatapoja tulisi yhtenäistää ja hyviä käytäntöjä ottaa laajemmin käyttöön. Asiakkailla tulisi olla erilaisia mahdollisuuksia talous- ja velkaneuvonnassa asiointiin (puhelinneuvonta, tapaamiset, sähköinen asiointi, etäyhteydet jne.). Palveluun hakeutumisen kynnys madaltuisi ja palvelun saatavuus paranisi.

 

Kuntien talous- ja velkaneuvojien tulisi jalkautua enemmän sinne, missä nuoria kohdataan. Kolmannen sektorin toimijat tukevat talous- ja velkaneuvonnan palveluita ennaltaehkäisemällä nuorten ylivelkaantumista ja purkamalla kunnallisen velkaneuvonnan asiakasjonoissa osittain turhaan odottavien nuorten määrää sekä vähentämällä ulosoton asiakasmääriä. Mun talous -hankkeen aikana on kehitetty Kysy rahasta -chatissa, jossa nuoret voivat anonyymisti kysyä neuvoa talousasioihin. Myös nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat luontevia tahoja tarjoamaan talousneuvontaa nuorille. Esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton asumisohjaajat tarjoavat asukkailleen talousneuvontaa ja -ohjausta ja Nuorisosäätiöllä on kehitteillä talousohjausmalli. Usein nuorisotyön ammattilaiset kokevat, ettei heidän osaamisensa ja uskalluksensa riitä nuorten neuvontaan talous- ja velka-asioissa. Ammattilaisten koulutuksessa tulisikin jatkossa paremmin huomioida nuorten talousasioihin liittyvä ohjaaminen.

 

Nuorten tarve talousneuvonnalle on huomioitu myös Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE). Sen yhtenä periaatepäätöksenä on luoda yhdessä Ohjaamoiden työntekijöiden, asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa ketterä ja liikkuva malli, jossa nuorten talous- ja velkaneuvontapalvelut ovat saatavilla Ohjaamoista esimerkiksi kahtena päivänä viikossa. Toteutuessaan tämä helpottaisi talous- ja velkaneuvontojen asiakaspainetta ja ehkäisisi nuorten taloustilanteiden kärjistymistä.

 

Nuorten pääsy kuntien talousneuvontaan tulisi taata palvelulupauksella, jolloin ongelmat voitaisiin ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, säästettäisiin nuoren ja yhteiskunnan kustannuksia sekä ehkäistäisiin syrjäytymistä.

Nuorille on kehitettävä lisää heille soveltuvia taloudenhallinnan välineitä

MUN TALOUS -TIIMI EHDOTTAA!

 

NUORILLE KEHITETTÄVÄ LISÄÄ HEILLE SOVELTUVIA TALOUDENHALLINNAN VÄLINEITÄ

Kuluttaminen on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana näkymättömämpään suuntaan. Digitalisuuden kehittymisen myötä tämä muutos on kiihtynyt entisestään, eikä hidastumisen merkkejä näy. Jatkuvasti syntyy uusia ja vaivattomampia keinoja, joilla yritykset haluavat tehdä maksutapahtumasta mahdollisimman yksinkertaisen, jotta kulutuspäätös tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Oikein käytettyinä uudet maksutapamahdollisuudet ovatkin arjen helpottamisen näkökulmasta tervetulleita. Piilokuluttamista ne kuitenkin lisäävät ja ostopäätökset perustuvat yhä useammin muuhun kuin tilillä olevaan rahamäärään. Kun maksutapamahdollisuudet lisääntyvät ja perustuvat monesti siihen, että varsinainen maksaminen tapahtuu vasta myöhemmin, tulisi omasta rahatilanteesta ja maksukyvystä olla entistä valveutuneemmin perillä. Vaikka maksamisen tavat lisääntyvät, käytettävissä oleva raha ei lisäänny.

 

Talouden hallitsemattomuus on monien tilastojen mukaan yleisin syy velkaongelmiin. Yleensä se on seurausta siitä, että ei olla tietoisia oman kulutuksen rajoista tai suhtaudutaan omaan maksukykyyn liian optimistisesti. Tieto kulloinkin käytettävissä olevasta rahamäärästä sekä omista välttämättömistä ja ei niin välttämättömistä menoeristä helpottaisi talouden hallintaa ja oman rahankäytön suunnittelua. Tällöin yllättäviltä tilanteilta ja rahan loppumiselta ennen aikojaan vältyttäisiin sekä edellytykset maksukykyyn perustuviin kulutuspäätöksiin paranisivat. Uudet maksamisen tavatkaan eivät tällöin olisi riski taloudenhallinnalle. Parempi tietoisuus omasta rahatilanteesta mahdollistaa säästämisen, jolloin ostoksia ei tarvitse tehdä luotolla, vaan tarvittavat hankinnat voi tehdä riskittömästi.

 

Kun suurin osa markkinoiden toimijoista pyrkii muuttamaan rahankäyttöä näkymättömäksi ja siirtämään maksutapahtumaa ostamisen jälkeiseen aikaan, tulisi keksiä enemmän keinoja joilla realistinen käsitys omasta rahatilanteesta säilyisi. Digitalisuuden kehittyminen luo uhkien lisäksi yhtä lailla myös mahdollisuuksia taloudenhallinnan helpottamiseksi ja rahankäytön näkyväksi tekemiseksi. Erityisessä riskissä ovat nuoret, joille nykyiset sähköiset ja mobiilisen maksamisen tavat ovat luonteenomaisempia kuin vanhemmille sukupolville. He ovat syntyneet luottoyhteiskuntaan, jossa heille avautuu nykyisten maksutapamahdollisuuksien kirjo heti kun he saavat vastuun omasta rahankäytöstä. Heille ei missään vaiheessa välttämättä ehdi kertymään luonnollisella tavalla käsitystä oman rahankäytön rajoista, mikä vanhemmilla sukupolvilla on syntynyt esimerkiksi käteisen rahan käytön myötä.

 

Rahankäytön seuraamisen ja suunnittelun tueksi nuoret tarvitsevat enemmän heille soveltuvia taloudenhallinnan välineitä, jotka ovat kiinnostavia ja kannustavat tekemään maksukyvyn kannalta oikeita päätöksiä. Näitä välineitä on jo nykyään, mutta valitettavan moni niistä on yritysten tekemiä, jolloin niiden idea on toimia enemmän kuluttamisen kuin taloudenhallinnan tukena. Taloudenhallinnan edistämisen näkökulmasta hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on. Useiden järjestöjen yhteistyönä kehitetty Penno-sovellus on sähköinen taloudenhallinnan väline, jonka pyrkimyksenä on auttaa rahankäytön hahmottamisessa ja säästämistavoitteissa. Vaikka Pennoa kehitetään jatkuvasti, tulisi mahdollisimman monen muunkin toimijan panostaa taloudenhallinnan välineiden kehittämiseen. Tällöin eri näkökulmia ja tarpeita saataisiin otettua huomioon laaja-alaisesti ja erilaisille nuorisoryhmille soveltuviksi.

 

Mikäli nuoret saataisiin heille soveltuvilla välineillä seuraamaan omaa rahankäyttöään ja tämän myötä suunnittelemaan tarkemmin omaa kulutustaan, olisi se aivan keskeinen keino ennaltaehkäistä velkaongelmiin joutumista. Digitalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia taloudenhallinnan edistämisessä ei saisi hukata.

Kannanotot

Kannanotto sosiaalisesta luototuksesta

Kannanotossa ilmaistaan, että sosiaalisen luototuksen tulisi olla lakisääteisesti velvoittavaa kunnille. Kannanoton liitteenä on Turun kaupungin johtavan talous- ja velkaneuvojan laskelmat sosiaalisen luototuksen kannattavuudesta.

 

Kannanotto valmisteltiin Mun talous -verkoston ”Työttömät ja velkaantuneet nuoret sekä talousvaikeuksien yli auttavat palvelut” -työryhmässä.

 

Kannanotto lähetettiin valtionvarainministeriöön, kuntaliittoon, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön helmikuussa 2014.

 

KANNANOTTO Sosiaalinen luototus

LIITE 1 Sosiaalinen luototus

Kannanotto verkkopankkitunnuksista

Kannanotossa ilmaistaan, että verkkopankkitunnukset tulisi luokitella osaksi peruspankkipalveluita.

 

Kannanotto valmisteltiin Mun talous -verkoston ”Nuorten tavoittaminen ja löytäminen” -työryhmässä.

 

Kannanotto lähetettiin eduskuntapuolueille helmikuussa 2014.

 

KANNANOTTO Verkkopankkitunnukset

Lausunnot

Lausunto lukiokoulutuksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi lausuntoja liittyen lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevan työryhmän ehdotuksiin tammikuun 2014 loppuun mennessä.

 

Verkoston jäsenen HYOL:in avustamana valmisteltiin lausunto, jonka useat verkoston jäsenet allekirjoittivat. Lausunto lähetettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lausunnossa todetaan, että lukion tuntijakoa uudistettaessa tulee pitää huolta siitä, ettei opiskelija voi jatkossa käydä lukiota saamatta lainkaan talousopetusta. Talousopetuksessa painopisteen tulee olla muuttuneessa yhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi käyneessä henkilökohtaisen taloudenhallinnan opetuksessa.

 

Lue lausunto kokonaisuudessaan:

LAUSUNTO Tuntijakouudistus

Lausunto kansallisesta talouslukutaidon strategiasta

Mun talous -verkosto pyrki vuoden 2015 eduskuntavaalien alla ajamaan hallitusohjelmaan kansallista talouslukutaidon strategiaa.

 

Lue lausunto kokonaisuudessaan:

LAUSUNTO Kansallinen talouslukutaidon strategia hallitusohjelmaan

Kommentit

Kommentti uuteen opetussuunnitelmaan

OPS 2016 perusopetuksen perusteluonnosten kommentointi oli avoinna 15.4.–15.5.2015. Mun talous -hankkeen taustaorganisaatiot Nuorisoasuntoliitto ry, Nuorisosäätiö, Suomen Setlementtiliitto ry ja Takuu-Säätiö lähettivät kommentin perusteluonnosten lukuun 3: Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet.

 

Lue kommentti alla olevasta linkistä:

KOMMENTTI OPS 2016

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+