Kooste SuomiAreenasta nuorten talousosaamisen näkökulmasta

Terveiset Porista!

Tämän vuoden SuomiAreenassa puhuttiin ilahduttavan paljon rahasta. Syytä onkin, sillä talousosaaminen koskettaa meitä kaikkia. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan ja kulutusluottoja otetaan enenevässä määrin. Houkutuksia ja mahdollisuuksia velkaantua on joka puolella. Kuten Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen asian ilmaisi: ”Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi. Elämänhallinta on haastavampaa ja tämä näkyy myös ihmisten taloudenhallinnassa.”

Yksi viime aikojen kuuma peruna on ollut kysymys siitä, kenelle vastuu nuorten taloustaitojen kehittymisestä kuuluu. Moni taho on toivonut taloustaidoista omaa erillistä oppianeitta kouluihin. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ilmaisi huolensa siitä, miten kaikki asiat saadaan mahtumaan peruskoululaisten päivään ilman, että koululaiset uupuvat. SuomiAreenassa todettiin myös, että muuttuva maailma vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa talousosaamisen päivittämistä. Yhtenä teemana olikin elinikäinen oppiminen.

Lopulta SuomiAreenassa tunnuttiin päätyvän siihen yhteenvetoon, että talousosaamisen varmistaminen on koko yhteiskunnan vastuulla. Vanhemmilla on tärkeä rooli, sillä raha-asiat periytyvät kotoa. Kouluilla on oleellinen tehtävä taata kaikille mahdollisimman yhdenvertaistesti taloudelliset taidot. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tässä tehtävässä myös ja lisäksi yrityksiltä toivotaan tietynlaista yhteiskuntavastuuta taloudellisen tietämyksen lisääjinä. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri esitti, että talousasioista voisi tuoda esiin jo neuvoloissa, joissa tarjolla voisi olla tietoa siitä, kuinka perheen taloutta hoidetaan. Suomalaisten taloustaitojen edistymisen avain on yhteistyössä ja jotta yhteistyötä voidaan tehostaa ja tiivistää, tarvitaan kansallinen strategia talousosaamisen tueksi. Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi nosti SuomiAreenassa tämän tarpeen esiin useaan otteeseen.

Rohkeaa rahapuhetta tarvitaan kaikilla foorumeilla. Siinä myös yksi SuomiAreenan päätelmä. Tästä emme, Mun talous -toiminnassa, voisi olla enempää samaa mieltä.
#puhurahasta

Seurasimme SuomiAreenassa joitakin tilaisuuksia. Tässä muutamia nostoja. Tallenteet tilaisuuksista pääset katsomaan klikkaamalla otsikkoa.

Täällä ei käy käteinen – Millainen on rahan ja maksamisen tulevaisuus?

Maanantain Finanssiala ry:n järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin käteisen ja rahan tulevaisuudesta, väiteltiin siitä, onko kryptovaluutta käypää rahaa vai suuri huijaus sekä pohdittiin euron tulevaisuutta. Tärkeimpänä yhteenvetona nostamme esiin panelistien huomion: tärkeintä on ratkaista, miten rahajärjestelmän avulla voidaan vaikuttaa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ympäristöasioihin ja esimerkiksi nuorten työttömyyteen.

Nyt tehdään nuorten talousosaamissopimus!

Maanantai-illan odotetun tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Nordnet, Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry, Talous ja nuoret TAT sekä Suomen Ekonomit. Keskustelun osallistuneet Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n PK-johtaja Jouni Hakala, Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtaja Seija Mahlamäki-Kultanen sekä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa opiskeleva oppisopimusharjoittelija Miia Sailama allekirjoittivat julkilausuman nuorten talousosaamisen kehittämisestä. Julkilausumassa vaaditaan muun muassa lisää puhetta rahasta. Lue tarkemmin täältä.

Lue myös Ylen artikkeli Nuorten talousosaaminen huolestuttaa, mutta mitä sanovat nuoret itse? 18-vuotiaat Ella Okko ja Anna Ihamuotila kaipaisivat talousopetukseen konkretiaa.

Tännäi siält – tääl puhutaa sun rahoistas!

Marttaliiton ja Takuusäätiön tilaisuudessa tarjoiltiin erilaisia näkökulmia kotitalouksien raha-asioihin. Erityisen suuren roolin keskusteluaiheista sai säästäminen. Yrittäjä Merja Mähkä toi esiin huolen nuorempien ikäluokkien säästämistaitojen heikkenemisestä. Tilaisuudessa saatiin myös muistutus siitä, että säästäminen ei kaikille tarkoita samaa; ihmiset ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Oman kokemuksensa kautta puhunut panelisti Jenna Mäkelä huomautti, että ulosotossa olevat ihmiset eivät edes saa säästää. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kutsui tätä järjestelmävirheeksi.

Tässäkin tilaisuudessa pohdittiin sitä, kenellä on vastuu talousosaamisen ylläpitämisestä. Niissä kodeissa, joissa ei puhuta rahasta, on suuri vaara ylisukupolviselle heikolle talousosaamiselle. Koulujen ja kansalaisjärjestöjen rooli taloustaitojen lisääjinä tunnustettiin. Taloustaitojen mahdollisina lisääjinä pidettiin myös yrityksiä. Asiantuntijat vaikuttivat olevan yksimielisiä siitä, että taloustaitojen opettelu jatkuu läpi koko elämän.

Lue Finanssialan tekemä Eurokin kuussa säästöön on euro enemmän tulevaisuudessa -koosteartikkeli tilaisuudesta.

Talousosaaminen kansalaistaidoksi – ei kaikkea kantapään kautta

Suomen Pörssisäätiön ja Suomen Pankin järjestämässä tilaisuudessa jatkettiin aiempien tilaisuuksien ajankohtaisia keskusteluaiheita; pohdittiin tulisiko koulussa opettaa säästämistä ja sijoittamista, tarkasteltiin viranomaisten ja finanssilaitosten roolia taloustaitojen edistäjinä sekä tarkasteltiin keinoja varmistaa elinikäinen talousoppiminen.

Tilaisuuden panelistit määrittelivät, mitä tarkoitetaan talousosaamisella. Lähes kaikilla meidän valinnoillamme elämässä on talousulottuvuus. Panelistit määrittelivät taloustaidoissa oleelliseksi oppia rahan käyttöä, budjetointia, sijoittamista ja säästämistä sekä oman talouden riskien hallintaa. Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykäsen mielestä nuorten on tärkeää oppia, että ”sähkö ei tule töpselistä eikä raha tule seinästä”. Sari Lounasmeri piti oleellisena asuntolainan kilpailutuksen ja sijoitussuunnitelman laatimisen oppimista. Paneelissa nousi esiin myös kysymystä siitä, mikä on rahan ja valintojen välinen suhde. ”Siinä mielessä talousosaamisen pitää olla kansalaistaito, että me ymmärrämme, mikä se suhde on”, totesi Olli-Pekka Heinonen. Lisäksi panelistit keskustelivat arvopohjaisesta ja vastuullisesta sijoittamisesta.

Tilaisuudessa vieraili nuoria talousosaajiakin: tämänvuotisen Talousguru-kilpailun voittaja Elias Järventaus ja Generation €uro -finalisti, abiturientti Kaisa Hämäläinen. Lue heidän asiantuntevista näkemyksistään Markkinoinnin&Mainonnan artikkelista Suomalainen ottaa mieluummin riskin rahapeleissä kuin sijoittamisessa: ”Talousoppeja pitäisi jakaa jo neuvoloissa”.

Matka taloudelliseen mielenrauhaan – näin se käy!

Danske Bankin tilaisuudessa keskusteltiin siitä, millä tavoin luottavaisuutta omaan talouteen ja tulevaisuuteen voidaan edistää. Heti tilaisuuden alkuun kansanedustaja Elina Lepomäki (Kokoomus) esitti kysymyksen: ”Jos lähtee varattomasta perheestä, millaiset mahdollisuudet on elämänkaaren aikana saavuttaa taloudellinen vauraus?” Tässäkin tilaisuudessa vastausta kysymykseen pohdittiin tarkastelemalla, kuinka vastuu taloudellisen mielenrauhan saavuttamisesta jakautuu yksilön, perheen, yhteiskunnan ja valtion välillä. Yhtenä keinona mielenrauhan saavuttamiseksi Danske Bankin varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen nosti esiin budjetin tekemisen. Danske Bankin maajohtaja Leena Vainiomäki komppasi todeten, että tässä kohtaa tieto ei lisää tuskaa. ”Omaa talouttaan kannattaa tarkastella ainakin kerran kuussa”, Vainiomäki jatkoi.

Nuoren näkemyksen kouluissa opituista taloustaidoista antoi tubettaja, artisti Tuure Boelius, joka olisi kaivannut koulussa lisää tietoa asuntolainan hakemisesta ja kilpailuttamisesta. Hän toi esiin myös sen, että rahasta pitäisi puhua nuorten kielellä. Jotta jokaiselta löytyisi eväät tulevaisuudessa oman talouden hallintaan, tulee aikuisten puhua rahasta nuorten kanssa koulun ulkopuolellakin.

Poliittiset näkemykset taloudellisen mielenrauhan saavuttamiseksi toivat veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér (SDP) ja kansanedustaja Iiris Suomela (Vihreät). Suomelan mielestä järkevää olisi, että kunnat panostaisivat talousneuvontaan. Toisen varmuutta lisäävänä tekijänä hän mainitsi perustulon. Finérin mukaan taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen on osittain verotuskysymys. ”Taloudellinen oikeudenmukaisuus on otettava enemmän huomioon poliittisissa päätöksissä”, Finér summasi.

Muitakin SuomiAreena 2019 -tapahtuman, nuorten taloustaitoihin liittyviä tilaisuuksia voi seurata mtv:n tallenteista

Nuorten huono-osaisuuteen liittyen:
Köyhä, nuori ja kipeä

Sijoittamiseen liittyen:
Suomalainen rikastuu – onko maksumiehenä maapallo?

Myös talousopetus mainittu:
Koululaisten toimintakyvyssä tikittää aikapommi – ei jätetä opettajia yksin!

Paljon oli siis hyvää keskustelua SuomiAreenassa. Seuraavaa kertaa odotellessa…

Ella Niini

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

Tags:
No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.