Verkostoselvitys näyttää tulevaisuuden suuntaa

Mun talous -toiminnan vuosi lähestyy loppuaan, ja on aika koota syksyn verkostoselvityksen tuloksia. Verkostoselvityksen tarkoituksena oli saada selville verkoston ajatuksia, tarpeita ja toiveita liittyen Mun talous -verkostotoimintaan.

Saadaksemme selville erilaisten verkoston jäsenien näkemyksiä, halusimme tavoittaa mahdollisimman suuren osa Mun talous -verkoston jäsenistä. Verkostokysely toteutettiin kolmessa osassa. Sähköinen kysely lähetettiin syyskuun alussa koko Mun talous -verkostolle. Sähköisen kyselyn jälkeen valitsimme verkostosta 14 jäsentä pidempiin syvähaastatteluihin ja loppuja verkoston jäseniä tavoittelimme lyhyen puhelinhaastattelun merkeissä. Syvähaastatteluihin pyrimme valitsemaan organisaatioita, joiden vastausten voisi ajatella kertovan laajemmin samalla kentällä toimivien organisaatioiden tarpeista ja haasteista.

Yhteensä verkostoselvityksessä tavoitettiin 83 verkoston jäsentä eli noin 77 prosenttia verkoston jäsenorganisaatioista. Sähköisessä kyselyssä tavoitettiin 34, puhelinhaastatteluissa 36 ja syvähaastatteluissa 13 vastaajaa verkostoon kuuluvista organisaatioista.

Verkoston moninaisuus

Mun talous -verkostoon kuuluu yli sata organisaatiota, ja verkoston moninaisuus tuli selvästi esille myös verkostoselvityksen vastauksissa. Olemme tunnistaneet Mun talous -verkostossa neljä toiminnan tasoa. Nämä tasot ovat 1) yhteiskunnallinen vaikuttaminen; 2) talousopetus kouluissa ja oppilaitoksissa; 3) nuorten talousohjaus asiakastyössä ja 4) talouskasvatus kodeissa. Olimme kiinnostuneita siitä, miten Mun talous -verkoston jäsenet kokivat sijoittuvansa näille tasoille, ja korostuiko jokin tasoista ja jäikö toisaalta jokin tasoista muita pienemmälle painoarvolle.

Suurin osa sähköisen kyselyn vastaajista (31/34) koki toimivansa vähintään kahdella näistä tasoista, syvähaastateltavista yli puolet (7/13) koki toimivansa jossain määrin kaikilla tasoilla. Puhelinhaastatteluissa tasoista ei kysytty, mutta vastauksista on luettavissa, että lähes puolet (16/36) työskenteli nuorten talousohjauksen parissa asiakastyössä.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja nuorten talousohjaus asiakastyössä korostuivat kyselyiden vastauksissa. Sähköisessä kyselyssä yhteiskunnallinen vaikuttaminen näyttäytyi vastaajia yhdistävänä toiminnan muotona: 62% vastaajista arvioi sen olevan ”suuressa roolissa” tai ”toiminnan keskiössä”, ja 32% ”kohtalaisessa roolissa”.

Vastaajien organisaation osallistuminen verkoston toimintaan vaihteli. Pyysimme arvioimaan osallistumista asteikolla, jossa toisessa päässä oli satunnainen seuraaja ja toisessa päässä aktiivinen verkostotoimija.

Vähiten satunnaisia seuraajia oli sähköiseen kyselyyn vastanneissa (31%) ja syvähaastattelujen vastaajissa (46%), eniten puhelinhaastattelujen vastaajissa (82%). Aktiivisia verkostotoimijoita olikin eniten sähköiseen kyselyyn vastanneissa ja syvähaastatelluissa. vastaajat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä osallistumisen tasoon.

Verkostoon kohdistuvat toiveet ja odotukset

Koimme tärkeäksi selvittää, millaisiin ammattilaisten haasteisiin verkosto voisi tuottaa lisäarvoa tai ratkaisuja. Verkostoselvityksen haastatteluissa nousi esille monenlaisia toiveita ja odotuksia verkostotyöskentelyyn liittyen. Toiveista ja odotuksista näkyy hyvin myös toiminnan tasot, jotka verkostossa on tunnistettu.

Haastatteluissa toivottiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja kouluille suuntautuvia vierailuja. Tärkeäksi nähtiin myös tavoittaa paremmin toisen asteen ammatillinen koulutus.

Erityisesti nuorten talousohjauksen parissa toimivat vastaajat toivoivat työkaluja talouden neuvontaan ja ohjaukseen ja erilaisia materiaalia ja koulutuksia kentälle.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyi haastatteluissa toiveina, että Mun talous tekisi yhteisiä tiedotteita ja kannanottoja ajankohtaisista aiheista. Haastatteluissa toivottiin myös lisää tietoa hankkeista ja toimijoista verkoston sisällä. Tähän liittyen toivottiin myös Mun talous -verkoston näkyvyyden lisäämistä ja toiminnan kirkastamista.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien haastateltavien toiveena oli, että Mun talous -toiminta tavoittaisi laajemmin myös muun Suomen. Myös mahdollisuutta etäosallistumiseen Mun talous -toiminnan järjestämissä tilaisuuksissa toivottiin.

Mun talous -toiminnan muodot

Halusimme saada palautetta Mun talous -toiminnan eri muodoista ja menneestä toiminnasta. Sähköisessä kyselyssä lueteltiin Mun talous -toiminnan eri muodot ja pyydettiin vastaajaa arvioimaan niiden hyödyllisyyttä asteikolla 0–5. Yli 3:n keskiarvon (kohtalaisen hyödyllinen) sähköisessä kyselyssä saivat viikoittainen uutiskatsaus, uutiskirje, verkkosivut, Puhu rahasta -kampanja, Puhu rahasta -materiaalit, verkostotapaamiset ja seminaarit. Mun talouden some-kanavat (Facebook, Twitter ja Instagram) eivät tavoittaneet vastanneita organisaatioita yhtä laajasti kuin muut toiminnan muodot.

Puhelin- ja syvähaastatteluissa nousi esille samoja toiminnan muotoja kuin sähköisessä haastattelussa. Puhelinhaastatteluissa mainittiin useaan kertaan myös taloudenhallinnan ensiapukoulutus, jota Mun talous -toiminnan työntekijät ovat toteuttaneet nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille eri puolilla Suomea. Syvähaastatteluissa tuli esille useat toiminnan muodot. Uutiskirje ja -katsaus nousivat haastatteluissa esille verkoston tavoittavana, läpileikkaavana toiminnan muotona.

Verkoston vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Verkoston vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohdittiin suoraan vain syvähaastatteluissa. Poimin kuitenkin tuloksiin havaintoja myös sähköisestä kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Haastatteluista nousi selvästi esille yhteisiä yhdistäviä teemoja, joita esittelen seuraavaksi.

Mun talous -verkoston vahvuuksiksi nähtiin tiivistetysti verkoston moninaiset toimijat ja asiantuntijuus, niin kutsuttu verkostopääoma. Vastaajat näkivät verkoston asiantuntemuksen laajana ja kokoavan yhteen kaikki keskeiset toimijat.

”Tärkeää, että on taho, jonka puoleen voi kääntyä, kun tulee kysyttävä silloin kun oma tieto ja ammattitaito loppuu kesken.”

Toinen haastatteluissa esille noussut vahvuus oli Mun talous -toiminnan materiaalit. Uutiskirje ja -katsaus olivat läpileikkaavia viestinnän muotoja verkostossa. Ne tavoittivat verkoston eri tasoilla toimivia organisaatioita ja eri tavoilla verkoston toimintaan osallistuvia. Ne vastaajat, jotka kokivat organisaationsa toimivan Mun talous -verkostossa laitamilla, kertoivat kuitenkin seuraavan viestintää, ja monet myös levittivät tietoa ja hyödyllisiksi kokemiaan artikkeleita uutiskatsauksesta eteenpäin kollegoille ja verkostoilleen.

”Suurin hyöty verkostosta on se, tuotetaan ajantasaista tietoa ja materiaalia. Arvostan tosi paljon sitä maanantaiviestiä, jonka tänäkin aamuna olen saanut.”

Verkostoa yhdistävänä vahvuutena haastatteluaineistosta nousi kolmantena teemana se, että nuorten talousosaamisen vahvistaminen koettiin aiheena tärkeäksi ja verkoston olemassaolo arvokkaaksi.

”niin hyvät tarkoitusperät ja tärkeä rooli, jatkuvuus”

Verkoston heikkouksina haastatteluissa nousi esille verkoston fokus ja verkostoon sitoutuminen, toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle, sekä viestinnän ajoitus. Verkosto nähtiin vastauksissa hieman hajanaisena, ja ratkaisuksi esitettiin toiminnan kirkastamista ja yhteisen strategian hiomista.

”Se, että saatais huomioitua, että on laaja joukko, laaja verkosto ja olisi yhteinen strategia mikä meitä kaikkia sit ohjais siinä vielä. Ollaan vähän pirstaloitunut joukko, jokainen tekee omassa nurkassaan jotain.”

Sijainti näyttäytyi verkoston heikkoutena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Haastatteluissa toiveena esitettiin sekä jalkautumista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle että etäyhteysmahdollisuuksien lisäämistä.

”Mua kiinnostaisi hirveästi ite koulutukset ja tapaamiset, jos olisi edes verkkoyhteys niin pääsisi osallistumaan.”

Kolmantena heikkoutena nousi esille viestinnän ajoitus. Tapahtumista ja seminaareista toivottiin tietoa aiemmin, jotta osallistuminen olisi mahdollista.

”Seminaarit ja muut kutsut tulee vähän myöhään”

Viestintä näyttäytyi haastatteluissa myös mahdollisuutena.

”laaja verkostopohja, ja sen hyödyntäminen juuri levittämisen kautta. Kun jotakin tapahtuu tai löydetään niin kun se sinne verkostoon levitetään niin se on aivan huikea mahdollisuus.”

Mahdollisuutena nousi esille myös yhteisen tavoitteen ja strategian vahvistaminen ja sitä kautta yhteinen vaikuttamistyö. Verkoston punaisen langan mahdollinen puute näyttäytyi siis sekä heikkoutena että mahdollisuutena haastatteluissa.

”yhteinen strategia, mahdollisuus saada parempi ja vauraampi Suomi. Linkittyy myös vahvuuksiin, kun meillä on se laaja osaamispohja mutta puuttuu vielä punainen lanka.”

”Kun miettii, millainen joukkovoima verkostolla voisi olla niin pitäisi löytää asia, joka saisi koko verkoston yhdessä ajamaan jotain asiaa.”

Verkoston tulevaisuuden uhkina tuli haastatteluissa esille kokemus yhteisen tavoitteen puuttumisesta ja pelko verkoston kuihtumisesta. Useiden haastateltavien organisaatioissa nuorten taloudenhallinta oli vain pieni osa toimintaa. Myös ajallisten ja rahallisten resurssien rajallisuus tuli haastatteluissa esille.

”hyvä että matalan kynnyksen juttu, toisaalta voi nähdä uhkanakin, että johtaako vielä enemmän siihen, että ollaan pirstaloituneita ja jokainen tekee vähän omia juttujaan?”

”Tärkeä aihe jää muun toiminnan varjoon.”

Mun talous toiminnan ohjausryhmän näkemykset otettiin mukaan verkostoselvitykseen marraskuun lopulla. Työskentelimme post-it -lapuin SWOT-analyysin parissa. Ohjausryhmän huomiot olivat monilta osin yhteneväisiä verkostoselvityksen haastatteluiden kanssa. Vahvuuksina nähtiin muun muassa verkoston laajuus ja asiantuntijuus sekä uutiskirje, mutta myös Mun talous -toiminnan työntekijät ja viestintä sosiaalisessa mediassa.

Heikkouksia ohjausryhmä näki yritysten ja oppilaitosten sitoutumisessa ja rajallisissa resursseissa. Myös medianäkyvyyttä voisi ohjausryhmän mukaan olla enemmän. Mahdollisuuksissa nousi esille laajempi yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Ohjausryhmä näki verkostossa myös mahdollisuudet ketterille kokeilulle ja uusille avauksille. Uhkista myös ohjausryhmä nosti esille verkoston sitoutumisen. Lisäksi rahoitus ja kysymys siitä, ohjataanko resurssit oikein, nousivat esille uhkina.

Työtä jatketaan yhdessä

Selvityksen tuloksia esiteltiin 5.12.2019 verkostotapaamisessa Tiedekeskus Heurekassa. Verkostoselvityksen tulokset toimivat pohjana yhteiselle työskentelylle, jossa pohdimme Mun talous -verkoston arvoja ja olemassa olon tarkoitusta. Tilaisuus oli lähtölaukaus työskentelylle, jossa vedämme yhdessä verkostotyön suuntaviivoja tuleville vuosille. Heurekan verkostotapaamisen tuloksista ja jatkosta seuraa lisää tietoa myöhemmin.

Haluan vielä kiittää kaikkia verkostoselvitykseen osallistuneita ajastanne, oli antoisaa pohtia yhdessä verkostotyön luonnetta ja haasteita!

Venla Toivonen

Kirjoittaja on Mun talous -toiminnan kehittämisassistentti

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.