Talousongelmista voidaan oppia pois – nuorten talousosaaminen uimataitoon verrattava perustaito

Mun talous -verkosto järjesti Nuori kuluttaja -seminaarin Helsingissä torstaina 27.11. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja nuorten kuluttamisesta ja keskusteltiin siitä, millaisia taitoja nuoret kuluttajina tarvitsevat. Seminaarin puhujat ja yleisö olivat yhtä mieltä siitä, että nuorten taloustaitojen opetus kouluissa on tällä hetkellä liian vähäistä. Jokaisella nuorella tulisikin tulevaisuudessa olla oikeus saada opetusta arkielämän taloustaidoista, rahankäytöstä ja kuluttamisesta.

Seminaarin avasi kansanedustaja Kristiina Salonen. Salosen mukaan nuorten talousosaamisen merkitys korostuu entisestään taloudellisesti vaikeina aikoina, jonka vuoksi siihen on tänä päivänä kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten talousosaaminen ei tällä hetkellä ole riittävän korkealla tasolla ja nuorten tulisi tulevaisuudessa saada tukea oman talouden hallintaan nykyistä helpommin.

– Talousosaaminen on uimataitoon verrattava perustaito. Peruskoulussa jokainen lapsi opetetaan uimaan, miksei heille opeteta samalla tavoin myös taloustaitoja? Salonen kysyy.

Vaikka kouluilla on tärkeä rooli taloustaitojen opettamisessa, nuorten talousosaamisen vahvistaminen ja tukeminen eivät voi olla yksin koulun asia. Vastuu nuorten talousosaamisesta kuuluu koko yhteiskunnalle ja vaatii eri tahojen yhteistyötä. Salonen pitää Mun talous -verkoston perustamista hyvänä askeleena eteenpäin yhteistyön vahvistamisessa.

MMT Minna Autio Helsingin yliopistosta totesi puheenvuoronsa alussa nuorten olevan aikuisten ikuisen moralisoinnin kohteena myös kuluttamisen suhteen. Nuorten kuluttamisen ajatellaan yleensä olevan hedonistista tai innovatiivista, esimerkiksi ympäristötietoisuutta tai eettisyyttä korostavaa. Nuorten ei katsota olevan kuluttajina harkitsevia ja rationaalista, vaikka itsekontrolli on keskeinen osa myös nuorten kuluttamista.

– Puhe nuorten kuluttamisesta ja todellisuus ovat eri asioita. Kuluttajuus on aina moniäänistä. Voimme olla hedonistisia toisten asioiden, kuten harrastusten suhteen ja hyvin rationaalisia toisten, esimerkiksi autoilun suhteen, Autio sanoi.

Aution mukaan nuorten kuluttajuus on paitsi identiteetin rakentamista, myös kasvua ja opettelua. Talousvaikeudet kasautuvat helposti tietyille henkilöille, jotka eivät kykene hallitsemaan omaa rahankäyttöään. Nämä henkilöt ovat oppineet talousongelmiin, mutta voivat oppia myös niistä pois. Tämän vuoksi tarvitaan talous- ja kuluttajakasvatusta, jota ei edelleenkään oteta kouluissa riittävän vakavasti.

Ennen lounastaukoa kuulimme seminaarissa vielä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun Mun talous -kurssin nuorten kokemuksia kuluttajuudesta. Juho Mikkonen nosti esiin ajatuksen siitä, että jokaisella nuorella olisi hyvä olla vanhempi kaveri, joka neuvoo ja auttaa talousasioissa. Vera Mielonen kertoi, että niukan lapsuuden jälkeen kuluttamisesta tuli hänelle tärkeä tapa rakentaa omaa identiteettiään. Varsinainen käännekohta kuluttamiseen tuli Mielosen täytettyä 18 vuotta, jonka jälkeen kukaan ei enää kontrolloinut hänen rahankäyttöään tai elämäänsä. Tämän seurauksesta kuluttaminen karkasi käsistä, jota seurasi häpeä siitä, ettei pystynyt hallitsemaan itseään ja omaa ostamistaan. Mielonen kuitenkin puuttui tilanteeseen ajoissa: tällä hetkellä hän on vegaani ja absolutisti sekä vuoden vaateostolakossa. Vahvat periaatteet auttavat häntä ottamaan oman elämänsä ja kuluttamisensa hallintaan.

– Jokaisen nuoren tulisi saada talous- ja kulutusopetusta koulussa. Peruskoulun 9. luokka on tähän hyvä ajankohta, sillä silloin on mahdollista tavoittaa vielä koko ikäluokka, Mielonen painotti kertomuksensa lopussa.

Isobar Finlandin strategiajohtaja Timo Paloheimo puhui seminaariyleisölle nuorten segmentoinnista markkinoinnissa. Paloheimon mukaan nuoret suhtautuvat markkinointiin ja mainontaan intohimoisemmin sekä kriittisemmin kuin vanhemmat sukupolvet. Lisäksi nuoret ovat markkinoinnin näkökulmasta vaativa kohderyhmä.

– Taloudenhallinnan näkökulmasta nuoret ovat fiksuja eikä markkinoinnilla saada nuoria ostamaan tuotteita, joita he eivät tarvitse, Paloheimo sanoo.

Takuu-Säätiön Minna Backman kertoi, että noin 15 % Takuu-Säätiön takaushakemuksista tulee alle 30-vuotiailta. Nuoruutta leimaavat usein tulojen epävarmuus ja elämäntilanteiden muutokset, jotka altistavat talousvaikeuksille. Velkaantumisen taustalla takausta hakeneilla nuorilla on esimerkiksi talouden hallitsemattomuutta, työttömyyttä tai pätkätyötä, yksinhuoltajuutta, toisen puolesta velkaantumista sekä erilaisia riippuvuuksia tai sairauksia. Nämä eivät silti ole pelkästään nuorille tyypillisiä ongelmia, vaan samoja syitä esiintyy hakijoilla iästä riippumatta. Lisäksi on hyvä huomioida, etteivät nuoret ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan hyvin heterogeeninen joukko. Vaikka osalla nuorista on talousongelmia, suurin osa heistä hallitsee talouttaan hyvin.

Iltapäivällä nuorten kuluttamista käsiteltiin paneelikeskustelussa, jossa puheenjohtajana toimi Juha Pantzar (toiminnanjohtaja, Takuu-Säätiö) ja osallistujina olivat Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen (kaupallinen neuvos, työ- ja elinkeinoministeriö), Jenni Rotonen (bloggaaja, Pupulandia-blogi), Tarja Römer-Paakkanen (MMT, dosentti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu) sekä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun Mun talous -kurssin opiskelijat Vera Mielonen ja Juho Mikkonen.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että pääosin nuoret oppivat rahankäyttöä kotona, sillä kouluissa opetus käytännön taloudenhallinnasta on liian vähäistä. Esimerkiksi kuukausiraha on hyvä keino opettaa nuoria käyttämään rahaa, kuluttamaan järkevästi ja toimimaan omien resurssien puitteissa. Talousasioiden opetusta ei silti voida jättää pelkästään vanhempien vastuulle, sillä esimerkiksi talousvaikeuksista kärsivissä perheissä ei ole mahdollista opettaa nuorille oman talouden hallintaa. Tähän tarvitaan myös yhteiskunnan panosta.

Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan tähän joukkoon mahtuu eri-ikäisiä, erilaisia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Vaikka osalla nuorista on taloudenhallintaan liittyviä ongelmia, suurin osa hoitaa talouttaan hyvin. Jokaisella nuorella tulee silti olla oikeus saada opetusta käytännön elämän talousasioista, rahankäytöstä ja kuluttamisesta. Mun talous -verkosto aloittaa vuonna 2015 Puhu rahasta -kampanjan peruskouluihin tarjottavalla teemaviikon pilotoinnilla. Teemaviikko rohkaisee nuoria puhumaan raha-asioista ja hakemaan tietoa ongelmatilanteissa. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa oman taloudenhallinnan opetusta kouluissa.

Tags:
No Comments

Post a Comment

− 4 = 2