Onko some totta?

 

Tilastokeskuksen mukaan 16–24-vuotiaista suomalaisista jopa 98 % käytti viime vuonna (2018) internetiä useasti päivän aikana. 16–24-vuotiaista 93 % käytti internetiä yhteisöpalvelujen seuraamiseen. Sosiaalinen media on siis nykypäivää ja vaikuttaa suuresti lähes kaikkien jokapäiväiseen elämään. Sosiaalinen media voi helpottaa vuorovaikutusta ja se luo mahdollisuuden saada hyväksyntää omalle olemiselleen ja tekemiselleen. Somella on kuitenkin kääntöpuolensa. Somekasvojen menettäminen voi myös olla uhka yksilön identiteetille. Lisäksi sosiaalinen media voi luoda harhakuvan siitä, että muiden elämä on paljon onnellisempaa.

 

Erilaisten somekanavien avulla on mahdollista rakentaa ideaali-ihmisen kuva. Niin käy helposti tarkoituksettomastikin, sillä somessa jaettava sisältö painottuu usein elämän onnellisiin ja myönteisiin hetkiin. Se antaa ihmisestä väkisin silotellun kuvan, vaikka yleisesti ottaen suomalaisessa somekulttuurissa pyritäänkin aitouteen. Kun somessa esitellään elämän huippukohtia ja ikään kuin paranneltua versiota itsestä, saattaa se, sosiaalisen median tutkija Airi Lampisen mukaan, herättää toisissa kateuttakin. Toki somessa paljon myös iloitaan yhdessä. Selvää on silti, että hienot kuvat eivät kerro koko totuutta ihmisen elämästä.

 


Somekanavissa tehdään profiilityötä

 

Mari Rasimus kirjoittaa Elämää offline -blogia. Hänen kirjoituksensa Mitä opin 33 päivän somepaastosta Hidasta elämää -sivustolla tarkastelee silotellun some-minän ristiriitaista suhdetta minäkuvaan. Hän kertoo kokeneensa itsensä somepaaston aikana jotenkin vajavaiseksi ja pienemmäksi. ”Lentokentällä reissuun lähtiessä harmittelin, kun en voinut postata tietoa lähdöstä someen. Tapahtuiko matka ollenkaan, kun en voinut siitä kertoa? Ymmärsin pitäväni enemmän tästä täydellisen näköisestä some-minästä kuin siitä minästä, joka kurkkasi aamulla peilistä ja jonka tiesin olevan inhimillinen ja keskeneräinen. Jouduin kyseenalaistamaan, olinko oikeasti se ihminen, jonka somessa ihmisille olin esitellyt vai jotain aivan muuta”, Rasimus kirjoittaa.

 

Oikeassa elämässä ihmisellä on useita erilaisia rooleja. Rooli perheen, opiskelu- tai työkavereiden kanssa on aina omanlaisensa. Kotona käyttäydytään eri tavalla kuin koulussa, töissä tai harrastusporukassa. Sosiaalisen median kanavissa ihminen pyrkii kuitenkin välittämään laajalle yleisölle yhtenäistä kuvaa itsestään. ”Se on uutta ihmiskunnan historiassa”, sanoo sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski. Uski puhuu profiilityöstä. Kaikki, joilla on jonkun some-kanavan käyttäjätili, tekevät profiilityötä eli näkevät vaivaa itsensä esittämisen eteen eri somekanavissa. Myös kuvien tai päivitysten julkaisematta jättäminen on profiilityötä.

 


Millä filtterillä mentäis?

 

Todellisuus asettaa tiettyjä rajoja, ja siihen tarvitaan kykyä suhteuttaa tarpeet ja halut käytettävissä oleviin varoihin. Vaikka sometähti vaikuttaisi sosiaalisen median perusteella elävän luksuselämää, se ei ensinnäkään tarkoita, että itsellä olisi rahaa tai edes tarvetta vastaavaan leveään elämäntyyliin. On myös paljastunut, että jotkut ulkomaiset sometähdet ovat rahoittaneet luksukselta näyttävää elämäänsä velkarahalla tai ovat jopa väärentäneet someen postaamiaan kuvia.

 

Medialukutaito on oleellinen osa vastuulliseksi kansalaiseksi kasvamista. Meidän on hyvä tunnistaa, että ihmisen somessa itsestään antama kuva ei kerro koko totuutta. Oikeassa elämässä kaikkia sisältöjä ei voi valita, kuvaa rajata eikä aina löydy sopivaa filtteriäkään.

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter