Kuka päättää mitä ostat?

 

Oletko ostanut jotain, koska joku sosiaalisessa mediassa seuraamasi henkilö on suositellut tuotetta? Jos vastasit kyllä, et todellakaan ole yksin. Vaikuttajamarkkinointi eli kaupallinen yhteistyö erilaisten sosiaalisen median vaikuttajien kanssa on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti, sillä yritykset ovat todenneet sen tehokkaaksi tavaksi tavoittaa kohderyhmäänsä kuuluvat kuluttajat. Tutkimuksissa on havaittu, että tällaisilla kolmannen osapuolen vaikuttajilla on merkittävä vaikutus ihmisten asenteiden muuttajana ja ostoaikomuksen muodostajana. Vaikuttajamarkkinoinnin on havaittu olevan 11 kertaa tehokkaampaa kuin perinteinen digitaalinen markkinointi. Kuluttajista jopa 49 % kertoo, että heidän ostopäätöksensä ovat riippuvaisia tällaisten vaikuttajien mielipiteistä.

 

Bloggaajat ja vloggaajat jakavat tuottamassaan sisällössä myös omia brändimieltymyksiään ja tätä kautta vaikuttavat mahdollisesti myös heidän seuraajiensa mieltymyksiin. Somepersoonia seurataan usein varsin tiiviisti ja heihin muodostetaan vähitellen hyvinkin vahva suhde ikään kuin ystävään. Tutkimuksissa on todettu, että osalle ihmisistä ystävän mielipide on hyvin tärkeä ostopäätöstä tehtäessä. Sosiaalisen median vaikuttajien voidaan ajatella toimivan ystävän roolissa ja heidän suosituksillaan voi olla suuri vaikutus ostopäätöksiin.

 

Oikeita vai kuviteltuja tarpeita?

 

”Kun mä ostin ton puhelimen, niin mä olin sitä ennen ehkä lukenut, ku yhellä oli saman merkkinen, niin kyllä se on saattanut vaikuttaa, emmä sitä sillon ajatellut, mutta ostin mä saman merkin.”

 

”Mut tollanen varsinkin, jos se asian on muutenkin ollut pinnalla tai no toki silleen, kuinka kuulee siitä jossaki, joku some ihminen kertoo jostain asiasta, tuotteesta, palvelusta, sitte silleen valikoivasti sitä alkaa nähdä sitä asiaa, et jossakin kuulee sen uudestaan, ni on silleen ei vitsi tää on tää ja sit taas tulee tietoisuuteen jostakin ja sitte se mielikuva koko ajan kehittyy ja sit on silleen, et kyl mä tartten tällasen.”

 

(Lainaukset Toni Saranpään pro gradu -tutkielmasta.)

 

Nämä esimerkit osoittavat, miten sosiaalinen media pystyy vaikuttamaan ihmisten ostopäätöksiin ja luomaan ihmiselle uusia tarpeita. Tulee olo, että jokin tuote on saatava, vaikka ei oikein tiedä miksi. Se on saatava, koska kaikilla muillakin se on. Heidi Paron opinnäytetyössä todetaan, että 67 % opinnäytetyön kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa sosiaalisen median luovan heille uusia tarpeita. Monet vastaajat eivät olleet aiemmin edes tajunneet, että somella voi olla tällainen vaikutus.

 

Monella meistä on myös ihanneryhmiä, joihin haluaisimme kuulua ja joihin käyttäytymisellämme pyrimme. Tällaiset ryhmät altistavat meidät uudenlaiselle käyttäytymiselle ja elämäntyylille ja vaikuttavat asenteisiimme ja minäkuvaamme. Olemme halukkaita omaksumaan ihailemamme porukan tavat käyttäytyä. Esimerkiksi joku nuori ei välttämättä itse oma-aloitteisesti ostaisi kallista merkkilaukkua vaan tyytyisi halvempaan tusinatuotteeseen, mutta saattaa kuitenkin päätyä kalliimpaan versioon saadakseen hyväksynnän ystäviltään.

 

Voisimmeko kuluttajien sijaan olla aktiivisia kansalaisia?

 

Modernit kulutuskäyttäytymisen tutkijat puhuvat myös täyttymysteollisuudesta. Kasvatustieteen professori Juha Hakalan mukaan täyttymysteollisuuden idea on manipuloida ihmiset ostamaan tuotteita ja palveluita, joita he eivät oikeasti tarvitse. Nämä tarpeet ovat vain markkinoiden illuusio ja keinotekoinen luomus. Mainokset on suunniteltu siten, että ne kertovat, millainen elämäntyyli on oikea ja muodikas. Ne luovat mielikuvia. Ostamalla tämän tulet onnelliseksi, hyvännäköiseksi, suosituksi jne. Mainosmaailma kertoo aina uudelleen, millaisiin vaatteisiin meidän täytyy pukeutua ja millaisia tavaroita ilman emme voi olla. Mutta saatuaan jotain ihminen ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Aina pitää saada lisää.  Osa tuotteista tehdään jopa tarkoituksella kestämään vain lyhyen ajan, jotta varmistettaisiin kulutuksen keskeytymättömyys.

 

Aikamoista kanttia siis vaaditaan, jotta emme ole muiden pillin tahtiin tanssivia kuluttajia, vaan itsenäisesti ajattelevia kansalaisia. Ollaanpa tarkkoina – ja tehdään itse päätökset ostaa tai olla ostamatta! Tästä Mediakasvatusseuran Youtube-videosta voit vielä katsoa, miten meihin pyritään vaikuttamaan.

Lue lisää aiheesta

 

Globaalin kuluttajan foorumi -verkkosivusto

 

Toni Saranpää: Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa: miten nuoret kuluttajat kokevat kaupalliset yhteistyöt

 

Heidi Paro: Sosiaalisen median vaikutus ostokäyttäytymiseen

 

Juha T. Hakala (2016). Kohtuuden kirja. Näkökulmia ääriyhteiskuntaan. Alma Talent.

 

 

Opettajalle

 

Mediakasvatusseura: Mainonta ja tubettajat mielipidevaikuttajina. Oppimateriaali.

 

Pohdintatehtävä oppitunnille

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter