Kamalan ihana ostamisen huuma

 

Shoppailulla tarkoitetaan ostoksilla käymistä ajanvietteenä tai harrastuksena. Se poikkeaa normaalista ostoksilla käymisestä siten, että sitä ei tehdä välttämättömään tarpeeseen kuten ruuan hankkimiseen. Hallinnassa oleva shoppailu voi olla ihmiselle hyvä asia ja tuottaa positiivisia tunteita. Hyvästä löydöstä voi saada tunteen, joka on verrattavissa liikunnan aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen. Onpa shoppailun sanottu myös pidentävän ikää ja laihduttavan. Aina shoppailu ei kuitenkaan pysy hallinnassa ja siihen voi kehittyä riippuvuus. Yksi shoppailuriippuvuuden syntyä edesauttava tekijä on kuluttamista ihannoiva nyky-yhteiskunta, jossa suorastaan kannustetaan kuluttamaan mahdollisimman paljon. Elämäntarkoitusta, tyydytystä ja hyväksyntää haetaan usein tavaroiden ja palveluiden kulutuksen kautta. Myös sosiaalinen paine vaikuttaa ihmisiin. On saatava samoja tuotteita, joita kavereillakin on, jotta tulee hyväksytyksi porukassa.

 

Media, mainonta, viihdebisnes ja superjulkkisten överiä elämäntyyliä ihannoiva kulttuuri ruokkivat shoppailuriippuvuuden syntyä. Shoppailuriippuvaiselle jonkin tuotteen ostaminen voi tuottaa aivoissa samantapaisia vaikutuksia kuin kemialliset päihteet eli toiminta lisää endorfiineja, adrenaliinia, serotoniinia tai dopamiinia, jotka aiheuttavat hyvänolon tunteen ja euforian kokemuksen. Positiiviset tunteet kestävät kuitenkin vain ostohetken ajan ja tämän jälkeen voidaan kokea ahdistusta, häpeää, masentuneisuutta ja syyllisyyttä. Shoppailuriippuvuus voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, merkittäviä ahdinkotiloja sekä ongelmia sosiaalisessa ja työelämässä.

 

Ostelemalla toiseen todellisuuteen

 

Shoppailuriippuvuuden syntyyn on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myös halu paeta todellisuutta ja negatiivisia ajatuksia sekä tuntemuksia. On myös havaittu selkeä yhteys stressaavan elämäntilanteen tai tapahtuman ja shoppailuriippuvuuden välillä. Surulliset ihmiset käyttävät tyytyväisiä ihmisiä enemmän rahaa kulutukseen.

 

Täysi-ikäistyvät nuoret ovat altis ryhmä shoppailuriippuvuuden puhkeamisessa. Nuorten on helppo hullaantua verkkokaupoista, pikavipeistä ja kulutusluotoista, joilla oman elämänsä saa ainakin hetkeksi muistuttamaan julkkiksen elämää.

 

”Kyllähän esimerkiksi sosiaalinen media, kuten Instagram ja sen kuvasto, ruokkii ajattelua, että jos tuokin ostaa, niin minäkin haluan”, nuorten velkaantumista tutkinut yliopistotutkija Karoliina Majamaa sanoo.

Lue Terhi-Anna Wilskan blogi
Minkälainen ostaja olet?

 

Persoonallisuus ja elämäntyyli ovat psykologisia asioita, jotka vaikuttavat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Tutkimusten perusteella on muodostettu kahdeksan erilaista ryhmää, joihin jokainen ihminen kuuluu oman persoonallisuutensa perusteella.

 

Unelmoija valitsee tavaransa yleensä tunteen perusteella

 

Sivullinen tyytyy vähään ja noudattaa normeja eli ei yleensä osta heräteostoksia vaan ainoastaan sen minkä on tullut hakemaan

 

Huolenpitäjä ajattelee perheen ja yhteisön parasta. Tämän tyyliset ihmiset yleensä panostavat esimerkiksi ympäristöystävällisiin tuotteisiin.

 

Kunnianhimoista ostajaa ajaa halu menestyä ja ostaa tuotteita, jotka pitävät hänen statustaan yllä.

 

Itsevaltias haluaa erottua massasta. Tällainen henkilö ostaa yleensä esimerkiksi limited collection tuotteita ja haluaa tehdä sisustuksestaan erottuvan.

 

Tinkimätön vaatii laatua ja estetiikkaa. Tällainen henkilö ei välitä niin paljon hinnasta vaan haluaa tuotteen olevan laadukas ja näyttävän hyvältä.

 

Vakaumukselliselle vastuullisuus on ykköskriteeri. Tällainen ihminen haluaa tietää tarkkaan missä ja mistä tuote on tehty.

 

Utelias janoaa faktoja ja uutuuksia.

 

Voit miettiä, mihin ryhmään itse kuulut tai sisältääkö ostokäyttäytymisesi piirteitä useammasta eri ryhmästä. Joka tapauksessa omaan ostokäyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

 

 

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter