Mun talous -verkosto koolla 8.10.2020  

Mun talous -verkoton tapaaminen toteutui ensimmäistä kertaa verkossa. Lokakuun tapaamisessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja, jotka saivat muut osallistujat hihkumaan innostuksesta. Näet esitysten diat klikkaamalla kuvia.

Nuorten talousosaamisen tukeminen kouluissa

Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista nosti omassa esityksessään esille taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreimman PISA-tutkimuksen. Keväällä julkaistussa tutkimuksessa Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana talousosaamisen mittaamisessa. Suomalaisten tulokset olivat erinomaiset, Raijas kertoi.

– Suomessa talousasioiden opetuksen integrointi oppiaineisiin on toiminut todella hyvin, Suomen Pankin Raijas tiivisti.

Kolmen vuoden välein järjestettävä PISA-tutkimus mittaa 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Suomen Pankki on tehnyt kartoituksen, millaista talousosaamisen edistymiseen tähtäävää toimintaa tällä hetkellä Suomessa on ja keille opetusta tarjotaan. Sen mukaan monet tahot tukevat koulujen tekemää hyvää työtä nuorten talousosaamisen vahvistamiseksi.

– Talousosaamisen edistämisen parissa työskentelevät tahot kokevat, että koulu on hyvä paikka tehdä tätä työtä, erityisesti sen takia, että kouluissa nuorten tavoitettavuus on hyvä, Raijas summasi.

Kartoituksessa selvisi myös, että on paljon erilaisia toimijoita, jotka puhuvat nuorille taloudesta. Pääasiassa toiminta keskittyy peruskoulun yhdeksäsluokkalaisiin sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajiin. Toisella asteella opiskeleviin kohdistetaan myös jonkun verran toimintaa, mutta ala-asteikäisille suunnattua toimintaa on hyvin vähän.

– Kartoituksesta oli kiva huomata, että toimijat tekevät aktiivisesti yhteistyötä keskenään. Olen jäänyt miettimään, että olisi syytä laajentaa kohderyhmää yhdeksäsluokkalaisista myös muihin, Raijas kannusti muita osallistujia.

Uutta talous- ja velkaneuvonnassa

Erityisasiantuntija Elisa Schroderus oikeusministeriöstä kertoi, että talous- ja velkaneuvonta siirtynyt oikeusaputoimistoihin kunnilta viime vuoden alussa. Kunta-aikana neuvontaan oltiin vuositasolla noin 14 000-15 000 asiakkaan tuntumassa, mutta nykyisin talous- ja velkaneuvonnan tarve on kasvanut 20 000 asiakkaan tasolle.

Oikeusaputoimistot kuuluvat hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuuteen. Suomessa on reilut parikymmentä alueellista oikeusaputoimistoa, jotka on yleensä sijoitettu käräjäoikeuksien sijaintipaikkakunnille. Tällä hetkellä asiointi on mahdollista kolmessatoista oikeusaputoimistossa, vuoden loppuun mennessä sähköisen asioinnin pitäisi onnistua kaikissa oikeusaputoimistoissa.

Saatu palaute sähköisestä asioinnista on ollut positiivista. Asiakkaat ovat kehuneet muun muassa sitä, ettei papereita tarvitse erikseen kuljettaa, käyttöliittymä on ollut toimiva ja jonottaminen on poistunut. Korona on vaikuttanut oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaan. Rajoittamistoimien vuoksi neuvontaa on annettu etänä ja puhelimitse sekä chatin kautta.

Oikeusministeriö on asettanut viime vuonna Ennakoiva talousneuvonta -hankkeen. Sen tulokset ovat olleet hyvin positiivisia.

– Hanke loppuu ensi vuonna, mutta se ei tarkoita toiminnan loppumista. Hankkeesta on nimittäin tulossa pysyvä, Schroderus iloitsi.

Schroderus esitteli myös talousneuvolan toimintamallin. Siinä tarjotaan matalan kynnyksen talousneuvontaa ja toiminta toteutetaan poikkihallinnollisen sidosryhmäyhteistyön avulla. Mukana ovat kunnan sosiaalitoimi, talous- ja velkaneuvonta sekä ulosotto.

Tampereelta lähtenyt malli on nyt alkanut jo Espoossa, ja toiminnan aloittamista suunnitellaan Joensuussa, Seinäjoella, Keski-Uudellamaalla, Helsingissä ja Turussa.

Schroderuksen mukaan on tärkeää, että pyritään korjaamaan myyttejä, osatotuuksia ja vääriä käsityksiä, mitä ihmisillä voi olla.

– Ihmiset voimaantuvat, kun kerrotaan, miten oikeasti asiat ovat ja apua voi saada, Schroderus tiivistää.

Nuorten maksuhäiriöt ja niiden välttäminen

Myynti- ja markkinointijohtaja Juha Järvinen Perintäritari-perintätoimistosta kertoi, että hänen organisaationsa tekee tietoisuustyötä taloudesta, jottei heille tulisi perittävää. Tällä hetkellä Perintäritari tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TAT:n kanssa Helsingin yrityskylässä sekä seinäjokisen Apollo-jalkapallojoukkueen kanssa.

Juha Järvinen nosti omassa puheenvuorossaan esille Asiakastiedon tekemät neljä eri mittausta maksuhäiriöihin liittyen.

– Nuorten maksuhäiriöt ovat nousseet 1,24 prosenttia ja vanhemmassa ikäryhmässä jopa kahdeksisen prosenttia. Naisilla on niitä miehiä vähemmän. Erityisesti huomio kiinnittyy miehiin, joista yli kymmenellä prosentilla on maksuhäiriömerkintä tai -maksuhäiriömerkintöjä, Järvinen kertoi.

Järvinen näkee tärkeänä, että nuoret ymmärtävät maksuvaran käsitteen. Se tarkoittaa tulojen ja menojen ymmärtämistä.

– Se on paras työväline nuorille kertomaan oman talouden tilasta, Järvinen tiivisti.

Hänen mukaansa perintäfirmat tekevät myös tietoisuuden lisäämistyötä. Järvisen mukaan on tärkeää, että nuoret ymmärtävät maksuhäiriömerkinnän vaikutuksen olevan suuri ja pitkäikäinen.

– Siksi korostamme nuorille, ettei maksuhäiriöitä kannata tulla, Järvinen kertoi.

Poikien Puhelimen talousosaamista tukeva animaatiosarja YouTube-kanavalla

Väestöliiton Poikien puhelimen nuorten asiantuntija Samuli Hietala esitteli verkostotapaamisessa huumoripitoisia YouTube-videoita. Vuoden alusta startanneelle kanavalle tulee yhteensä kaksikymmentäviisi taloustaitoja käsittelevää videota.

– Tarkoitus on lähestyä nuorten taloustaitoja matalalla kynnyksellä. Videot eivät haudanvakavaa asiaa, vaan nuorten pariin on menty konkreettisella ja nuorille saavutettavan muodon avulla, Hietala kertoi näytettyään alkuun yhden videoista.

Videoissa talousasioita tarkastellaan 15-vuotiaan nuoren arjen kautta. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa videoista on valmiina. Väestöliiton toiveena olisi, että videoita voitaisiin käyttää myös opetuksessa.

Rahaan liittyvä tunnekasvatus ja Kestävä rahasuhde -hanke

Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntija Anna-Liisa Parkkinen Lasten ja nuorten säätiöstä esitteli hankettaan verkostotapaamisessa. Marraskuussa hanke jalkautuu toisen asteen oppilaitoksiin ja kohderyhmänä ovat valma-nuoret, eli ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevat.

– He pohtivat parhaillaan omaa tulevaisuuttaan ja hankkivat elämäntaitoja myöhempää elämäänsä varten. Nämä nuoret ovat elämänsä nivelvaiheessa ja nyt on otollinen aika opettaa heille taloudenhallintaan liittyviä tunnetaitoja, Parkkinen kertoi.

Hankkeen tarkoituksena on opettaa nuoria puhumaan taloudesta ja tunnistamaan omia tunteita, jotka liittyvät talouspäätöksien tekemiseen.

– Olisi tärkeää oppia tunnistamaan, millaiset tunteet vaikuttavat rahankäyttöön, Parkkinen kertoi.

Hankkeella on neljä tavoitetta: nuorten tunnetaitojen paraneminen, myönteisyyden lisääntyminen taloutta kohtaan, oman talouden suunnittelemisen lisääntyminen sekä talousosaamisen juurtuminen koulumaailmaan. Oppimisen välineenä toimii digitarina, joka on taiteellinen metodi. Sen avulla nuori voi säädellä itsestä kertomista, lisäksi se lisää luovuutta. Työssä kunnioitetaan soveltavan taiteen periaatteita, eli jokainen osaa ja jokainen on arvokas.

Hanke toimii Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa ja Uudellamaalla. Lasten ja nuorten säätiön hankkeen rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), lisäksi mukana on Danske Bank.

Miten EHYTin rahapelihaittaehkäisytoiminta voi auttaa nuoria?

Nuoret pelaavat aikuisia vähemmän ja naiset miehiä, kuultiin Mun talouden lokakuun verkostotapaamisessa. Ehyt ry:n Rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen kertoi verkostotapaamisessa, mikä on uhkapelaamisen suhde nuorten taloustilanteeseen.

Nuorten, erityisesti alaikäisten, rahapelaaminen on vähentynyt. Lain kiristämiset ovat auttaneet vähenemisessä. Silti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 15–17-vuotiaista nuorista noin 41 prosenttia on pelannut rahapelejä. Pelaaminen on usein tapahtunut raaputusarvoilla tai laivalla ahvenanmaalaisen peliviihdeyrityksen Paffin koneilla.

– Täysi-ikäisten nuorten kohdalla yhä useampi on pelannut. Jopa yli 70 prosenttia 18–24-vuotiaista on pelannut, Matilainen kertoi.

Pelaamiselle altistaa usea asia, kuten saatavuus, perhetausta, itsetunto, koulumenestys, vertaispaine, käsitykset pelaamisesta ilmiönä, oma peliosaaminen ja nuoren muu riskikäyttäytyminen. Pakollinen tunnistautuminen parantaa alaikävalvontaa.

– Jos nuorena aloittaa uhkapelaamisen, niin se heijastuu pitkälle myöhempään elämään. Todennäköisesti nuorena pelaamisen aloittanut pelaa vielä myös vanhempana, Matilainen tiivisti.

Matilaisen mukaan on vaikea tunnistaa ongelmallinen pelaaminen.

– Se ei näy naamasta, kuka pelaa ja kuka ei, Matilainen tiivisti.

Silti joitain tunnusmerkkejä peliongelmista on. Nuorella voi olla esimerkiksi kouluvaikeuksia, keskittyminen on vaikeutunut, harrastukset ovat jääneet pois ja tietenkin rahaongelmat.

– Rahapelaaminen on usein talousongelmien taustalla. Talousongelmaiselta nuorelta pitäisi aina kysyä, onko hänellä ongelmia myös pelaamisen suhteen, Matilainen muistutti muita verkoston jäseniä.

Tutustu Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -esitteeseen, joka opastaa rahapelaamisen riskien tunnistamiseen ja ohjaa neutraaliin keskusteluun.

Nuorten talousosaamisen tukeminen Talous ja nuoret TATissa

Talous ja nuoret TAT:n asiantuntijat Eija Seppänen ja Päivi Pihlajamäki kertoivat, että TAT haluaa tukea peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa olevia nuoria. Peruskouluikäisiin talousosaamisen edistämisessä keskitytään nuorten talousasenteisiin ja oman talouden hallinnan tietojen lisäämiseen. Toisella asteella he panostavat enemmän vastuunkantoon ja osaamiseen. Toisella asteella business ja globaalin talouden kursseja tulossa.

TAT:lta on tulossa myös alakouluille suunnattu talousaiheinen kiertue, koronan takia se järjestetään verkossa. Myös alkuopetuksessa voidaan puhua taloudesta, kun se tapahtuu leikin ehdoin, Seppänen ja Pihlajamäki muistuttivat.

He esittelivät myös DigiConsumers-monitieteellistä tutkimushanketta, jossa tutkitaan, miten digitalisaatio vaikuttaa kuluttamiseen ja talouskäyttäytymiseen. Siinä on mukana kolme yliopistoa: Jyväskylä, joka myös vetää hanketta, Helsinki ja Vaasa. TAT vastaa tutkimushankkeen viestinnästä.

TAT:n Taloussankari-mobiilipeli on saanut nuorilta hyvän vastaanoton. Yli 13-vuotiaille suunnatussa pelissä tehdään tutuksi oman talouden hallintaa, säästöjen ja kuluttamisen sopusointua sekä arvopaperikauppaa. Parhaiten pelissä pärjää se, joka hallitsee talousasioissa kokonaisuuden ja kartuttaa rahasaldon lisäksi kokemuksia. Taloussankari-pelin ovat toteuttaneet ja taloussisällön suunnitelleet Talous ja nuoret TAT, Nordea ja Pörssisäätiö.

Ostopolku pedagogisena mallina talousosaamisen edistämisessä

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) Taina Mäntylä ja Alina Leinonen eivät päässeet teknisistä syistä mukaan. He lähettivät kuitenkin verkoston jäsenille terveisiä ostopolku-mallista: ”Ostopolku-malli on rakennettu konkretisoimaan monimutkaisia kokonaisuuksia. Se on pedagoginen väline, jonka avulla opettaminen ja ohjaaminen auttaa saamaan kokonaiskuvan talouden hallinnasta. Talousosaaminen palvelullistuneessa ja digitalisoituvassa arjessa edellyttää monenlaisia kuluttajataitoja ja sopimusten hallintaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston oppimisen palveluiden tieto jäsentyy ostopolun mukaisesti.”

Mun talous -verkosto − missä mennään nyt?

Verkostotoimijoiden puheenvuorojen lisäksi verkostotapaamisessa tarkasteltiin Ella Niinin johdolla Mun talous -verkoston toiminnan kuvausta 2020−2025. Verkoston visiona on, että vuonna 2025 taloudellinen lukutaito on kansalaistaito. Tarkastelu jatkui ryhmätyöskentelyn muodossa. Ryhmät totesivat edessä olevan vielä paljon työtä. Toimijoiden verkostoitumisen koettiin olevan jatkossakin tärkeää. Toisaalta ryhmätyöskentelyssä todettiin myös, että Mun talous -verkosto yksinään ei voi taata vision toteutumista − tarvitaan laajempaa vaikuttamista.

Talousosaamista tukevien toimien ennaltaehkäisevää roolia on korostettava ja tietoa pystyttävä tuottamaan nuoren näkökulmasta kiinnostavassa muodossa. Tärkeinä etappeina pidettiin talousosaamisen kansallista strategiatyötä ja vuosittaisen Global Money Week -teemaviikon juurruttamista ja tunnettuuden lisäämistä. Ryhmätyöskentelyssä esiin nousi toive säännöllisistä tapaamisista ja sopivan foorumin löytymisestä yhteiselle kehittämistyölle. Facebookissa oleva Mun talous -verkosto ammattilaisille -ryhmä ei ole toistaiseksi toiminut keskustelun alustana, vaan ainoastaan tiedotuskanavana. Toiminnoista esim. selkokielistäminen ja verkko-oppimisympäristöt ovat sellaisia, jossa tarvitaan tukea, apua ja vertaisoppimista.

Muokattu 6.11. tekstiä, joka koskee nuorten talousosaamisen tukemista kouluissa.

Kyösti Hagert
Kirjoittaja työskentelee osa-aikaisesti Mun talous -toiminnassa ja on Setlementtiliiton viestintäpäällikkö

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.