Mun talous -tiimi ehdottaa!

Itsenäistyvälle nuorelle parempaa tukea asumiseen ja rahankäyttöön

 

Koti on ihmiselle tärkeä ja merkityksellinen paikka. Se on kivijalka, jonka tärkeyden ymmärtää usein vasta, kun se uhataan viedä. Nuorten haaveet asumisesta eivät poikkea vanhempien ikäluokkien haaveista. Asumisolosuhteet heijastavat kaikkeen nuoren elämässä, niin työhön, opiskeluun, terveyteen, harrastuksiin kuin perhe- ja ystäväsuhteisiin. Suomessa nuoret itsenäistyvät varhain verrattuna muihin maihin. Pääsääntöisesti nuori ei enää 20–24-vuotiaana asu vanhempiensa luona. Itsenäisyyden vaatimia asumisen taitoja on hyvä harjoitella jo ennen kotoa poismuuttamista.  Kaikki eivät kuitenkaan saa kodistaan riittävää tukea itsenäisen elämän aloittamiseen ja oman talouden hallintaan. Yleisimpiä asumisen haasteita ovat puutteelliset taloustaidot, epärealistiset käsitykset omista asumisvalmiuksista, kyky hoitaa arjen askareita sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Nuoren itsenäistymistä ja oman talouden tasapainoa edesauttaa asumisen onnistuminen. Asunnottomaksi joutumisen riski kasvaa, jos asumisen taidot ovat puutteelliset. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. äkilliset elämänkriisit, ero parisuhteesta, vuokrasuhteen päättyminen omasta tai itsestä johtumattomasta syystä tai taloustaitojen puutteellisuus. Asunnottomuus voi johtaa myös nuoren syrjäytymiseen. Eräs tärkeimmistä tekijöistä syrjäytymisen ehkäisemisessä ja alkaneen syrjäytymiskierteen katkaisemisessa on asumisesta huolehtiminen.

Itsenäistyvässä vaiheessa olevien nuorten kohdalla asunnottomuusuhka voi liittyä vaikeuteen löytää sopivaa asuntoa kiristyneiltä vuokramarkkinoilta johtuen mm. korkeista vuokrista, pienistä tuloista, maksuhäiriömerkinnöistä tai syrjinnästä. Usealle nuorelle riittäisi vuokra-asunnon tarjoaminen ja tarvittaessa kevyt tuki ja neuvonta asumiseen liittyvissä kysymyksissä tai esimerkiksi apu vuokravakuuden maksamisessa. Todennäköisesti pelkkä asunnon tarjoaminen ei riitä, jos nuoren asunnottomuusuhka liittyy laajempaan syrjäytymiskehitykseen, jonka taustalla voivat olla lapsuudenkodin ongelmat, elämänhallinnan vaikeudet tai talous-, päihde- tai mielenterveysongelmat. Tällöin nuori tarvitsee räätälöityä tukea asumiseen ja muihin elämänalueisiin. Tämän takia nuorten asumisen ja peruselämäntilanteen huomioiminen tulisi olla ensimmäisiä asioita, joita nuoren kanssa käydään läpi, kun nuori kohdataan tai työskentelyä hänen kanssaan aloitetaan. Mikäli asuinolot eivät ole vakaalla pohjalla, on kiinnittyminen yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja toimintoihin vaikeaa. Samalla se voi viedä pohjan tukevalta ja korjaavalta toiminnalta.

Nuorten itsenäistymistä tukevia ennaltaehkäiseviä palveluja, Esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton (NAL) paikallisyhdistykset ja Nuorisosäätiö tarjoavat asukkailleen asumisohjausta- ja neuvontaa. Asumisohjaus on asumisen alkukuukausiin sijoittuvaa tai asumisen kriisiytyessä annettavaa yksilöllistä ohjausta, jossa keskitytään itsenäisen asumisen onnistumisen turvaamiseen. Keskeisiä työmuotoja ovat vuokranmaksun suunnitelmallinen hoitaminen, asunnon kunnosta huolehtimiseen ja järjestyssääntöjen noudattamiseen ohjaaminen sekä asumistukiasiat. Asumisneuvonnan puitteissa nuorella on mahdollisuus tulla kysymään asumisohjaajilta neuvoja mieltä painavissa asioissa. Asumisneuvonnan yhtenä työmuotona on myös puuttuminen asukkaiden vuokravelkoihin.

Koska nuoren perhetausta ja lähipiiri määrittelevät pitkälti sen, millaiset lähtökohdat nuori saa oman talouden hallintaan itsenäistyessään, ovat nuorten taloudelliset valmiudet hyvin erilaisia. Tämän takia on tärkeää sisällyttää jo perusopetukseen taloustaitoja niin, että oppisisällöt olisivat lähellä nuoren omaa arjen elämää ja kokemusmaailmaa painottamalla konkreettisia taloudenhallinnan taitoja, kuten omien tulojen ja menojen seurantaa sekä talouden suunnittelua. Näin nuoret saisivat jo varhaisessa vaiheessa perusvalmiudet oman henkilökohtaisen talouden ymmärtämiseen ja suunnitteluun. Jos koulussa opetettaisiin nykyistä enemmän taloustaitoja ja oman talouden hallintaa, saisivat nuoret tasavertaisemmat lähtökohdat itsenäiseen elämään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opettajille ja nuoren kanssa työtä tekeville tulisi olla ajankohtaista koulutusta nuorten talouteen ja asumiseen liittyen.

Arjen nykytilanteen ja asumisen selvittäminen tulee aina olla lähtökohtana nuoren kanssa työskenneltäessä. Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi asunto-, työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteena tulisi olla asunnottomuuteen johtavien ongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen. Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa kaikkia nuoria pääsemään koulutukseen, työelämään tai tarvittaessa kuntoutuksellisten palvelujen piiriin.  Jos nuorella ei ole kotia, tämä tavoite ei voi toteutua.  Nuorisotakuun piiriin tulevan nuoren asuntotilanne tulee selvittää aivan kuten nuoren tilanne työn ja opiskelun suhteen otetaan puheeksi. Tavoitteena tulisi olla, että asunnottoman tai asunnottomuuden uhkaaman nuoren tapauksessa kyetään nuori ohjaamaan tietyn määräajan kuluessa asumispolulle, joka vahvistaa hänen kykyään omatoimisiin ratkaisuihin ja viime kädessä itsenäiseen asumiseen. Tavoitteena olisi nuorelle asumistakuu, jossa nuoren tullessa palvelun piiriin ensin selvitettäisiin asumistilanne ja sen jälkeen palveluohjaus muihin tukipalveluihin.

Nuorisoasuntoliitto on hakenut rahoitusta Nuorten asunto ensin -toimintamallin kehittämistä varten. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten aikuisten asumisen turvaa ja torjua asunnottomuutta entistä tehokkaammin. Parhaimmillaan Nuorten asunto ensin -mallin myötä nuori pääsisi paremmin tarpeitaan vastaavaan vuokra-asuntoon, kun moniammatillinen yhteistyö ja palveluohjaus tehostuisivat.

Kaikki Mun talous -tiimin toimenpide-ehdotukset löydät täältä.

 

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.