Kyllä kansa tietää – vanhemmat talouskasvatuksen asiantuntijoina

Lokakuun alussa pyysimme vanhempia jakamaan toisilleen vinkkejä talouskasvatukseen. Kysyimme, miten lapsille ja nuorille pitäisi puhua rahasta. Saimme sosiaalisen median kanavissa yhteensä 261 vastausta. Vastauksista hahmottui muutamia yleisiä teemoja, ja osassa vastauksista esiintyi niistä useampiakin.

Ylivoimaisesti suosituin teema vastanneiden keskuudessa oli säästäminen. Säästämisen ja/tai pitkäjänteisyyden mainitsi 42 % kommentoineista. OP:n, Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteistyöhankkeessa toteutetun Rahapuhetta-tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista säästää säännöllisesti joka kuukausi tai lähes joka kuukausi. Myös saamiemme vastausten perusteella vanhemmat kokevat säästämisen oppimisen tärkeäksi osaksi lastensa taloustaitoja. Konkreettisen esimerkin säästämiseen opettamisesta tarjosi eräs isä, joka kirjoitti kehottavansa lastaan ”säästämään nallekarkit isille, isi tuo sitten ensi kerralla enemmän.” Isän huomion mukaan lapsi oppii samalla myös koroista.

Nallekarkkiesimerkki nivoutuu oikeastaan sijoittamiseen, joka teemana mainittiin 10 %:ssa kommenteista. Lapsilisien ja viikkorahojen sijoittamisesta puhuttiin, samoin kuin esimerkiksi osakkeiden ostamisesta ja niiden kehittymisen seuraamisesta yhdessä nuoren kanssa.

Vastaajista merkittävä osa piti työn tekoa tärkeänä rahan arvon oppimisessa. Työn merkitys ja vastikkeellinen viikkoraha tms. oli mainittu 22 %:ssa kommenteista. ”Rahan eteen on tehtävä jotain” -kommentti toistui eri muodoissa useasti. Viikkorahan saamista, tai ennemminkin tienaamista, pidettiin tärkeänä ensimmäisenä askelena oman talouden suunnittelussa.

Suunnitelmallisuus, budjetointi ja varojen mukaan eläminen ovat tärkeitä taloustaitoja

Vastauksissa 19 %:ssa nostettiin esiin varojen mukaan eläminen ja vastuullisuus. Erään vastaajan mukaan vastuullisuus tarkoittaa sitä, että lapsille opetetaan, tarvitseeko jotakin todella vai haluttaako ostaminen vain sen takia, että jokin asia on hieno tai muillakin on sellainen. Esimerkki vastuullisuudesta on myös se, että lapsi oppii pitämään huolta tavaroista, jotta niitä ei tarvitse uusia huolimattomuuden takia. Muutamat vastaajista toivat vastuullisuuteen liittyen esiin ekologisen näkökulman; esimerkiksi kierrättäminen mainittiin useampaan kertaan. ”Lisäksi pitää asettaa rajoja kulutuksen suhteen ja opettaa lapselle miksi rahankäytölle on tärkeä asettaa rajoja”, totesi eräskin vastaaja.

”Pidä aina pieni vara pahan päivän varalle!”

Varoittelun talouskasvatuskeinona mainitsi 8 % vastaajista. He pitivät tärkeänä sitä, että opetetaan lapsia varautumaan ”pahan päivän varalle.” Osa varoitteli myös pikavipeistä. Erään vastaajan ohje oli: ”Nuorten on hyvä oppia jo ajoissa, mitä voi käydä, jos rahaa ei olekaan ja jos joutuu velkakierteeseen, mihin kaikkeen se voi vaikuttaa.”

Muutoinkin suuren osan vastaajien mielestä ”rahasta pitää puhua rehellisesti”. Realistisuuden ja suoruuden lisäksi myös ikätasoisuus ja positiivisuus rahasta puhuttaessa mainittiin useampaan kertaan. Tämä vastaus toimii esimerkkinä positiivisesta näkökulmasta:

Vanhempi, älä ikinä sano lapsellesi ”meillä ei ole varaa tuohon”, vaan kysy lapseltasi ”miten sinulla voisi olla varaa tuohon?”

Tarvitaan puhetta ja pohdintoja rahan tärkeydestä ja merkityksestä

5 % vastaajista pohdiskeli kommenteissaan rahan merkityksellisyyttä ja rahaa arvona. Vastaajat mm. totesivat tärkeäksi opettaa, että raha on vain vaihdon väline, ei mikään itseisarvo sinällään. Myös hyväntekeväisyys mainittiin. Tässä vielä muutamat esimerkit arvomaailmaan liittyvistä talouskasvatuksen ohjeista ja huomioista:

  • ”Nauti elämästä, mutta älä liikaa. Auta muita, mutta älä anna kenenkään hyväksikäyttää. Vuokra ja laskut ennen mitään muuta.”
  • ”Opetan myös, että jatkuva päättymätön talouskasvu ei onnistu nykyisillä lainalaisuuksilla.”
  • ”Koulumaailmassa lasten suhtautuminen rahaan ja ylipäätään rahalla saataviin tavaroihin on kiinnittänyt huomioni. Kumin voi rikkoa, kun aina saa uuden. Pihaleluja voi kohdella kaltoin, kun niitä saa uusia. Viikkoraha käytetään energiajuomiin. Onneksi joukosta löytyy positiivisiakin esimerkkejä!”

 


”Raha ei kasva puussa”

Kaikista vastauksista 9 %:ssa oli sanonta. Elias Lönnrot aikanaan oli sitä mieltä, että ”kansanrunoja ei saatakaan tehdyiksi sanoa” vaan että ne syntyivät kansan kollektiivisina luomuksina. Talouskasvatukseen liittyvät vanhan kansan viisaudet pitävän edelleen sisällään käyttökelpoisia rahaoppeja. Ne vaikuttavat siirtyneen sulavasti sukupolvilta toisille ja olevan edelleen aktiivisessa käytössä. Peräti 16 vastaajista oli sitä mieltä, että raha ei kasva puussa. (Vaikkakin pari vastaajaa nosti esiin myös metsätalouden ansaintakeinona.) Sanonnoista löytyi muitakin hyviä neuvoja, jotka oikeastaan summaavat melko kattavasti kaikkien vastusten yleisiä teemoja.

  • Sentti on miljoonan alku.
  • Säästö se on pienikin säästö!
  • Suu säkkiä myöden.
  • Ilmaista juusto on vain hiirenloukussa.
  • Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.
  • Ensin työ sitten huvi.

 

Ehkäpä näissä sanonnoissa piilee suomalaisen talouskasvatuksen ydinsanoma; me puhumme maltillisen kuluttamisen ja oman talouden kestävyyden edistämisen puolesta. (Lue lisää ”rahanlaskuista” Suur-Keuruun artikkelista Millaisia kotimaisia sanontoja rahan ympäriltä oikein löytyy?) Aina tosin taloudellliset tietomme eivät suinkaan tarkoita tietojen mukaista käyttäytymistä. Oleellista joka tapauksessa on huomata, että rahankäytön oppiminen ei tapahdu itsestään, vaan aikuisten ohjauksessa kullekin ikäryhmälle sopivalla tavalla.

Kokosimme yhdessä Talous ja nuoret TATin, Suomen vanhempainliiton, Nordetin, Suomen Ekonomien ja Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n kanssa vinkkilistan vanhemmille. Se löytyy TATin Puhu rahasta -sivustolta. Sivuston tarkoitus on tarjota tukea kotona tapahtuvaan talouskasvatukseen sekä kannustaa vanhempia puhumaan rahasta lasten ja nuorten kanssa.

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.