”Kun yksin asui siellä pikku yksiössä ja laskuja vaan puski, kyllä oli se kuule kauhea häpeä kertoa yhtään kelleen mitään”

Otsikko on lainattu suoraan erään peliongelman takia velkaongelmiin ajautuneen nuoren aikuisen haastattelusta. Hän oli kokenut erittäin häpeälliseksi puhua taloudellisista vaikeuksistaan kenellekään. Asian paljastaminen jopa omalle siskolle oli ollut hyvin vaikeaa. Häpeä onkin yksi vaikeimmista siedettävistä tunteista, mutta ihmistä suojelevana mekanismina sille on hyvä perustelu; häpeä saa meidät miettimään tekojamme etukäteen ja harkitsemaan toimintaamme. Häpeä saattaa kuitenkin johtaa meidät yhä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin, sillä kuka meistä haluaisi vapaaehtoisesti kokea itsensä typeräksi, osaamattomaksi tai arvottomaksi, jos tämän tunteen voi välttää ottamalla lisää lainaa? Häpeä on kuitenkin vain yksi tunne muiden joukossa, eikä sitä kannata pelätä.

Mistä velkaongelmien kasvu oikein kumpuaa?

Syitä on varmaan yhtä monia kuin velkaongelmiin joutuneitakin, mutta joitain yhteisiä tekijöitä on löydettävissä. Näistä ehkä merkittävin on helposti saatavat luotot. Kuten eräs haastateltava totesi: ”Avaat esimerkiksi somen tai päivän lehden tai minkä tahansa, niin lainatarjouksia on pilvin pimein.” Luottojen markkinointi onkin nykyään hyvin näkyvää ja jopa aggressiivista. Mainoksissa pyritään vaikuttamaan kuluttajien tunteisiin luomalla mielikuvia esimerkiksi aurinkolomasta ja samalla häivytään velasta syntyvät konkreettiset kustannukset taka-alalle.

Toinen merkittävä syy taloudellisen tilanteen heikentymiseen on elämäntilanteessa tapahtuvat muutokset, kuten lapsuuden kodista poismuutto, työttömäksi jääminen tai yllättävä sairastuminen. Esimerkiksi opintotuen muuttuminen yhä lainapainotteisemmaksi näkyy tämän päivän nuorten taloudessa: ”Ei ole säännölliset tulot ja opiskelijan tuet liian pienet, että niillä maksaa vain puolet vuokrasta, joten opintolainaakin on otettava joka kuukaudelle.” Toisin sanoen, perusetuuksissa tapahtunut yleinen tason heikkeneminen johtaa pienituloisen helposti velkaongelmaan, etenkin jos elämää kuormittaa vielä muutos.

Toisaalta tasapaino oman kulutuskäyttäytymisen ja tulojen suhteen vaatii opettelua. Eräs nuori aikuinen vastasi verkkokyselyyn velkaantumisensa syystä: ”Tiedän että elän yli varojeni ja minua hävettää se”. Taustalla voi helpon lainan saannin lisäksi olla esimerkiksi peliriippuvuus tai yksinkertaisesti se, että maksutapahtuma on nykyään niin huomaamaton ja nopea, että omassa rahankäytössä ei pysytä perässä. Huoleton rahankäyttö, etenkin pienituloisella, vie pohjan taloudelta johtaen nopeasti velkaongelmaan.

Miksi huonoon taloudelliseen tilanteeseen ei herätä aikaisemmin?

Yksi syy on alussa mainittu häpeän tunne – sitä ei haluta kohdata, vaan on helpompi ottaa lisää lainaa. Kaikki eivät myöskään halua hakea apua yhteiskunnalta, vaan he ottavat mieluummin lainaa. Lisävelan ottaminen elämiseen tai kuluttamiseen ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, sillä laina on jossain vaiheessa maksettava takaisin. Lainarahaa ei ole myöskään ikuisesti tarjolla, kuten eräs nuori joutui toteamaan: ”…mä en enää saanut mistään lainaa. Olisin varmaan ottanut sitä lainaa, jos se olisi ollut se mahdollisuus.”

Kuvittelemme myös olevamme hyviä rahankäyttäjiä ja luottokelpoisia, jos meille tarjotaan (lisää) lainaa. Luottoyhteiskunta ei kuitenkaan toimi näin mallikkaasti. Esimerkiksi helposti saatavien kulutusluottojen suuret korko- ja muut kulut kompensoivat yrityksille maksamatta jääneitä luottoja. Kannattaa siis muistaa, että luottoa tarjoava yritys voi ottaa tietoisen riskin, etenkin pienten luottojen kohdalla, ja antaa lainaa maksukyvyttömälle luotonhakijalle. Lain mukaan näin ei saisi toimia, mutta sanktiot yrityksille ovat tällä hetkellä niin vähäisiä, että lain rikkomisesta ei ole haittaa. Sen sijaan maksamattomasta velasta koituu merkittäviä sanktioita kuluttajalle. Tämän takia laskun maksumuistutuksiin kannattaa aina reagoida.

Maksamaton velka vaikeuttaa elämää

Jos emme maksaa velkaa, oli kyseessä sitten sähkölasku, nettiostos tai pikavippi, velasta pitää muistuttaa. Tässä vaiheessa ylimääräiset, maksamattomasta velasta koituvat kulut ovat vielä maltilliset. Jos muistutuksiin ei syystä tai toisesta reagoida, viedään velka yleensä käräjäoikeuden käsittelyyn ja velkomustuomion myötä velka voidaan siirtää ulosottoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkatuloista viedään keskimäärin yksi kolmasosa velan maksuun. Koska maksamattoman velan päälle lisätään vielä muun muassa korkokulut, perintäkulut ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut, saattaa pienienkin velkojen maksamisessa mennä useita vuosia, tai velkaa ei lopulta edes pysty maksamaan. Onneksi velka vanhenee, mutta siihen voi mennä 20 vuotta tai jopa kauemmin.

Maksamaton velka johtaa myös ennen pitkään maksuhäiriömerkinnän saamiseen, jolloin luotolle ostaminen tai lainan saaminen on hyvin vaikeaa. Myös esimerkiksi asunnon vuokraaminen, vakuutuksen ottaminen, luottokortin saaminen tai kännykkäoperaattorin vaihto estyvät tai ainakin vaikeutuvat huomattavasti maksuhäiriömerkinnän myötä. Toisaalta maksuhäiriömerkintä saattaa myös estää kesätyöpaikan jäätelökioskilla tai osa-aikatyö kaupan kassalla, sillä nykyään yhä useampi työnantaja tarkistaa onko työnhakijalla maksuhäiriömerkintää, etenkin jos työssä käsitellään rahaa.

Kaikkein tärkeintä on häpeän voittaminen

Pelko tuomituksi tulemisesta ja siitä nousevasta häpeän tunteesta viivästyttää usein avun hakemista. Eräs velkaongelmiin joutunut nuori kertoi: ”… en mä halua lähteä puhumaan näistä mihinkään, koska tulen tuomituksi vielä enemmän.” Kuitenkin asian esiin nostaminen ja siitä puhuminen on ensimmäinen keino orastavan velkaongelman hallintaan saamiseksi. Jos laskua ei pysty maksamaan eräpäivään mennessä, pitää rohkeasti olla yhteydessä laskun lähettäjään ja pyytää eräpäivän siirtoa. Jos tämä ei onnistu, kannattaa miettiä omistaako esimerkiksi tarpeettomia tavaroita, joita myymällä voisi saada rahaa. Vakavammassa velkaongelmassa kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Takuusäätiöön tai oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaan.

Mutta minkälainen otsikossa mainitun peliongelmaisen nuoren tilanne on nykyään? Siskon konkreettiset neuvot olivat osaltaan apuna velkaongelman selvittämisessä: ”Soita tuonne ja soita tuonne, ja kysyä tuolta jotakin apua”. Nuoren osalta ulosotto on näillä näkymin päättymässä noin vuoden kuluttua. Valo siis alkaa pilkahdella hänen risukasaansa, ja toivottavasti muutaman vuoden kuluttua koettu velkaongelma asettuu yhä pienempään osaan hänen elämänpolullaan. Koska velkaongelman kesto määrittyy ennen kaikkea sen mukaan miten reagoimme orastavaan velkaongelmaan, on ensimmäisen suuren esteen selättäminen, häpeän voittaminen, ensiarvoisen tärkeää. Onneksi tämän selättämisen voi jokainen tehdä itse.

Karoliina Majamaa, Helsingin yliopisto

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.