Kolme kahden hinnalla – alennusmyynnit lisäävät tarpeetonta kulutusta

Alennusmyynnit ovat varma keino saada kuluttajat ostamaan tavallista enemmän. Ennen alennukset keskittyivät Suomessa sesonkeihin, mutta nyt niitä tuntuu olevan koko ajan. Lisäksi sesonkeja ja kampanjoita on tullut lisää, kuten Black Friday tai Cyber Monday. Tämän päälle tulevat vielä kauppojen omat kampanjat. Tällä viikolla on käynnissä Stockmannin Hullut Päivät. Viime viikolla taas vietettiin Sokoksen 3+1 päiviä sekä Citymarketin Mammuttimarkkinoita. Nämä vain esimerkkeinä.

Alennusmyynnit vetoavat erityisesti säästäväisiin kuluttajiin, jollaisia useimmat suomalaiset nuoret katsovat olevansa. Ristiriitaista on kuitenkin se, että alennusmyynneissä nimenomaan säästäväiset ihmiset kuluttavat aiottua enemmän. Kuluttaja kokee säästävänsä, kun hän ostaa kolme tuotetta kahden hinnalla, vaikka oikeastaan tarvitsisi vain yhden – jos sitäkään.

Ostan ennen kuin muut ehtivät

Alennusmyyntien ja tarjousten lumoa voi selittää myös sillä, että ihmiset haluavat olla fiksumpia kuluttajia kuin muut ja saada rahallaan enemmän. Näin ollen kilpailuhenki herää, kun he huomaavat toistenkin havittelevan samoja tuotteita ja palveluja. Tämä johtaa usein hätiköityihin ostopäätöksiin. Normaalisti etenkin kalliimman tuotteen ostamista harkitsisi perusteellisesti, mutta alekorista se on pakko ottaa saman tien, ettei viereinen ostaja vain nappaisi sitä nenän edestä.

Samaan paniikkiin vetoavat myös verkkokaupat. Matkavaraussivustoilla muistetaan mainita aleprosenttien lisäksi halvimpien lentojen tai hotellihuoneiden vähäinen määrä.  Lisäksi saatetaan kertoa, montako henkilöä katselee samaa palvelua juuri nyt. Kuluttajalle tulee tarve pelastaa juuri tämä hotellihuone itselleen nyt, vaikka hotelleja olisi kohdekaupungissa satoja. Vastaavasti tavaroiden verkkokaupoissa näytetään myös usein, miten vähän tuotetta on enää jäljellä.

Erityistä tyydytystä kuluttajille tuottaa isojen alennusprosenttien hyödyntäminen, mikä tekee vaikkapa kalliiden merkkituotteiden ostamisen hyväksyttävämmäksi. Viidensadan euron käsilaukku voi näyttää järjettömältä hankinnalta, mutta tuhannen euron lähtöhinta auttaa sen selittämisessä itselleen ja muille.

Kuluttajasuojalain mukaan alennushinnan pitää olla väliaikainen ja normaalin hinnan selkeästi määritelty. Monien tuotteiden ”oikeaa” hintaa on vaikea määritellä, joten näennäiset alennusmyynnit työllistävät säännöllisesti kuluttajaviranomaisia. Ulkomaisen verkkokaupan alennuksia on mahdotonta kontrolloida, ja usein verkkosivustoilla hinnat vaihtelevatkin villisti.

Vaikka nuoretkin kuluttajat ovat tietoisia markkinoinnin vaikutuskeinoista, tiedostamattomat motiivit saavat monet päätymään älyttömiin ostopäätöksiin. Ja vieläpä olemaan ostoksiinsa tyytyväisiä. Tarpeettomien ostosten aikaansaama tyytyväisyys kuitenkin yleensä häviää nopeasti. Se on hyvä muistaa, kun alennusmyynnit houkuttelevat liikaa.

Terhi-Anna Wilska

Kirjoittaja on sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.