Eurossa on Interrailmatkan – tai puskurirahaston alku

Aloittaessani työt Taloustaitohankkeessa tutustuin tuoreena projektipäällikkönä hankkeen järjestämän taloustaitovalmennuksen materiaaleihin ja mietin, miksi niissä puhutaan säästämisestä niin paljon. Pohdin, onko pienituloisilla ja tukien varassa elävillä nuorilla muka mitään kiinnostusta säästämiseen silloin, kun rahojen riittäminen arjen pakollisiin menoihinkin on vaikeaa. Taloustaitohankkeessa toteutetaan nuorten ryhmiin jalkautuvaa taloustaitovalmennusta, ja säästämisen ajankohtaisuutta epäilevät usein myös monet nuorten parissa työskentelevät tahot, kun heiltä kysytään, mitä aiheita valmennuksessa olisi hyvä käsitellä. Ensimmäisiä palautekyselyjä lukiessani kyseenalaistin kuitenkin nopeasti omat ennakkoluuloni pienituloisista nuorista ja säästämisestä, sillä säästämiseen liittyvät teemat toistuivat nuorten vastauksissa useasti. Moni nuori vastasi kiinnittävänsä jatkossa enemmän huomiota säästämiseen, kertoi asennemuutoksesta säästämistä kohtaan tai hämmästyneensä siitä, miten pienillä säästöilläkin saa kokoon ison summan rahaa. ”Asenteeni säästämistä kohtaan muuttui parempaan suuntaan,” kuvailee eräs nuori ajatuksiaan valmennuksen jälkeen.

Säästämisen käsite itsessään on myös hyvin monimerkityksinen. Onko säästöä se, jos saa ostettua tavallisesti kymmenen euroa maksavan tuotteen alennuksesta kuudella eurolla ja ostaa siihen päälle jotain muuta neljällä eurolla? Entä onko säästöä se, jos ostaa kaksi yhden hinnalla? Vai tuoko säästäminen säästöä vain silloin, kun kuluttamatta jätetty raha laitetaan sivuun? Taloustieteessä säästö määritellään kuluttajan käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen erotukseksi. Se osa tuloista säästetään, jota ei välittömästi käytetä tavaroiden tai palvelujen ostamiseen. Säästämisellä tarkoitetaan yleisesti yksityistalouksissa rahan laittamista ”sivuun” eli talteen myöhempää käyttöä varten.

Säästäminenkö siistiä?

Nuorten asennemuutos ja usko omiin mahdollisuuksiinsa säästää on tervetullut muutos omiin toimintatapoihin, sillä säästäminen on erityisen tärkeää nimenomaan pienituloisille nuorille. Yllättävien menojen varalle kootun puskurirahaston merkitys korostuu sitä enemmän, mitä vähemmän rahaa on käytettävissä. Pienituloisilla vähäisetkin ylimääräiset menot heilauttavat budjettia prosentuaalisesti enemmän kuin keskituloisilla. Kaikkein pienituloisimmilla säästäminen kuitenkin vaikeutuu, sillä toimeentulotuesta säästäminen on nuorelle ongelmallista. Hän joutuu näkemään erityistä vaivaa sen eteen, että selvittää jokaisen tukihakemuksen yhteydessä tilillä olevien rahojen olevan peräisin toimeentulotuesta. Jos tilille säästäminen ei ole mahdollista tai se on vaikeaa, minne säästetyt rahat kannattaa laittaa, jottei niitä tulisi käytettyä? Sukanvarteen? Lasipurkkiin sohvapöydälle? Antaa rahat äidille säilöön? Tärkeintä olisikin paitsi siirtyä ajatuksen tasolta käytännön toteutukseen myös löytää itselle toimiva tapa säästää. ”Aloitin säästämisen ja otin e-possun käyttöön,” kertoo eräs nuori siitä, mitä muutoksia valmennus toi omaan taloudelliseen käyttäytymiseen.

Viisi vinkkiä säästämiseen

Miten rahaa sitten saa säästettyä? Tähän on poimittu mukaillen muutamia vinkkejä Frank Martelan tahdonvoiman käyttöohjeesta helpottamaan säästämisen aloittamista:

Monitoroi toimintaasi: Mittaa ja merkitse ylös. Mittaamalla teet edistysaskelistasi konkreettisia ja näet tavoitteesi etenemisen. Motivoi eri tavalla säästämään, kun mobiilipankin avatessa aloitusnäyttö kertoo heti, että säästötavoitteesta on täyttynyt jo puolet.

Pilko tavoite palasiksi. Älä ahdistu kaukaisesta maalista, vaan suunnittele itsellesi sopivat välitavoitteet, esimerkiksi kuukausittaiset tavoitteet säästämiselle tai rahankäytölle.

Aseta itsellesi yksiselitteiset rajat. Selkeät rajat = toimivat rajat. Muista, että rajojen sisäpuolelle voi laittaa myös mukavia asioita. Voit esimerkiksi päättää, että seuraavassa kuussa saat käyttää 20 euroa ulkona syömiseen ja 30 euroa keikalla käymiseen ja lisätä ne budjettiin.

20 sekunnin sääntö. Rakenna ei-toivotun käytöksen eteen korkea kynnys ja vastaavasti mieti, miten toivottu käytös olisi mahdollisimman helppo toteuttaa. Minne säästetyt rahat kannattaa laittaa? Tilille, jonka nosto-oikeuksia on rajoitettu? Lasipurkkiin sohvapöydälle? Miten välttää heräteostosten houkutukset?

Valjasta teknologia tahdonvoimasi tueksi. Mikä tahansa on tahdonvoiman haasteesi, ”there’s an app for that”. Säästämisen tukemiseksi on tarjolla monenlaisia erilaisia digityökaluja. Pankeilta löytyy mm. sähköisiä säästöpossuja ja Takuusäätiöltä Penno, jonka avulla voi seurata omaa rahankäyttöään. Tutki tarjontaa ja hyödynnä itsellesi sopivat työkalut.

Säästämiseen motivaatiotekijät ja omat tavoitteet kannattaa myös kirkastaa itselle. Meistä tuskin kukaan säästää rahaa Roope Ankan tavoin, jotta voisimme sukellella siinä, vaan raha toimii välineenä toteuttaa asioita – joko käyttääksemme lemmikki yllättäen eläinlääkärissä tai ehkä lähteäksemme kauan haaveillulle lomareissulle. ”Jäi mieleen se, että kannattaa säästää rahaa unelmien toteuttamiseen,” kiteyttää yksi nuori mietteensä säästämisestä. Suuretkin unelmat on tehty saavutettaviksi, kun ne palastellaan ensin oikean kokoisiksi tavoitteiksi. Interrailmatka Euroopassakin konkretisoituu euro kerrallaan.

Eeva Piha

Kirjoittaja on Taloustaitohankkeen projektipäällikkö

Helsingin Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16─29-vuotiaille nuorille. Toiminnassa ovat mukana pankkikonsernit Danske Bank, Nordea sekä OP-ryhmä, jotka rahoittavat toimintaa sekä tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua hankkeeseen vapaaehtoisina. Vuosittain taloustaitoja treenaa noin tuhat nuorta.

Jaa somessa >>
Share on Facebook

Facebook

Tweet about this on Twitter

Twitter

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.