Ei vakuutusta, ei kotia – myös maksuhäiriömerkintäinen nuori tarvitsee kotivakuutuksen

Jo 370 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkintä voi olla esteenä kotivakuutuksen saamiselle, jonka seurauksesta myös vuokra-asunnon saaminen vaikeutuu. Kotivakuutuksen puute johtaa helposti asunnottomuuteen ja syrjäytymiseen, joka on erityisen huolestuttavaa nuorten kohdalla.

Noin joka kymmenes alle 30-vuotias suomalainen on menettänyt luottotietonsa. Velkaantumisen syyt ovat moninaisia, ja maksuhäiriömerkinnän voi saada esimerkiksi jo yhdestä maksamattomasta puhelinlaskusta. Usein talousvaikeudet kertaantuvat ja johtavat velkakierteeseen sekä yhä suurempiin ongelmiin. Maksuhäiriö voi olla esteenä kotivakuutuksen myöntämiselle, ja ilman kotivakuutusta vuokra-asunnon saaminen on vaikeaa. Asuntoa vailla on hankalaa hoitaa muita asioita, ja oma koti on siksi edellytys esimerkiksi työlle sekä opiskelulle. Suomella ei ole varaa päästää maksuhäiriömerkintäisiä nuoria liukumaan yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan tarvitsemme toimenpiteitä, joilla myös velkaantuneet voivat saada kotivakuutuksen ja vuokra-asunnon.

Mun talous -verkostossa toteutettiin viime vuoden lopulla kysely siitä, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa kotivakuutuksen saamiseen. Kyselyihin vastasi 39 nuorten parissa työskentelevää ja kahdeksan eri vakuutusyhtiön edustajaa. 85 % nuorten parissa työskentelevistä vastaajista kertoi kohdanneensa joskus nuoren, joka ei ollut saanut kotivakuutusta maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Vastaavasti suurin osa vakuutusyhtiöistä kohtaa päivittäin tai viikoittain nuoren vakuutuksenhakijan, jolla on maksuhäiriömerkintä. Kyselyssä kävi ilmi, että nuorten on helpompi saada vakuutus, kun hänellä on aikuinen tukihenkilö.

Kyselyn innoittamana Mun talous -verkosto järjesti maaliskuussa keskustelutilaisuuden kotivakuutuksen myöntämisestä maksuhäiriöisille nuorille Walkers-talossa Helsingissä. Tapahtumaan osallistui kokemusasiantuntijoita, sekä vakuutusyhtiöiden, Finen, Finanssivalvonnan ja Mun talous -verkoston edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin lyhyesti hyviä käytäntöjä ja käytiin keskustelua aiheen tiimoilta.

KRIS:in vertaistukihenkilö Tuomo Virnes kertoi, ettei hän ole ikinä saanut kotivakuutusta edes tarjoutuessaan maksamaan sen etukäteen. Virneksestä on ymmärrettävää, ettei henkilö, jolla on ulosotossa velkaa, saa vakuutusta samoilla ehdoilla kuin muut. Siitä huolimatta olisi löydettävä tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, eivätkä aikaisemmat velat saisi estää vakuutuksen saamista lopullisesti.

”Ehkä vakuutuksen voisi saada esimerkiksi, jos kolmeen vuoteen ei ole tullut yhtään uutta maksuhäiriömerkintää?” Virnes ehdotti. Lisäksi hän peräänkuulutti kotivakuutuksiin nykyistä selkeämpää linjaa vakuutusyhtiöiltä. Tällä hetkellä se, kuka vakuutuksen saa ja kuka ei, tuntuu enemmän arpapeliltä.

Eeva Backman asuntoja töissä käyville ja työhön hakeutuville nuorille tarjoavasta Nuorisosäätiöstä kertoi, että heiltä asunnon voi saada myös nuori, joilla on maksuhäiriömerkintä. Kotivakuutus ei ole vuokrasopimuksen edellytys, vaikka vakuutuksen ottamista toki suositellaan.

”Uuden alun saaminen on velkaantuneelle nuorelle lähes mahdotonta ilman omaa kotia. Siksi haluamme antaa nuorille uuden mahdollisuuden. Maksuhäiriömerkintöjen taustalla olevat syyt ovat moninaisia, eivätkä ne aina ole edes henkilön omaa syytä. Asunnottomuus on kurja asia kenelle tahansa, mutta erityisen kohtuutonta on asettaa nuori tilanteeseen, jossa hänellä ei ole asuntoa tai mahdollisuutta korjata aikaisempia virheitään.”

Backman kertoi, että isojen velkojen määrä on nuorilla kasvussa. Kun 18-vuotiaana alkaa saamaan pikavippejä ja muita luottoja, on lyhyessä ajassa mahdollista kerryttää hyvin suuri velka. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, etteivät pikavipit ja luottokorttivelat ole ilmaista rahaa, vaan ne on joskus maksettava takaisin. Nuorisosäätiöllä asunnon saaminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ja nuoren tilanteen kokonaisuuden arviointiin.

”Pelkkien maksuhäiriömerkintöjen tuijottamisen sijaan tärkeämpää on katsoa velkaantumisen tilannetta. Velkaantuuko ihminen koko ajan lisää, vai onko velkaantuminen pysähtynyt?” Backman sanoo.

Simo Lemmetyinen kertoi Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-hankkeen ja LähiTapiolan yhteisestä kokeilusta, jossa maksuhäiriömerkintäinen nuori saa kotivakuutuksen LähiTapiolalta muutamien ehtojen täytyttyä. Nuorella on oltava tukihenkilö, jonka kanssa on tehty suunnitelma velkojen hoidosta, ja viimeisestä maksuhäiriömerkinnästä on periaatteessa oltava yli 0,5–1 vuotta. Sosiaalivirasto maksaa vakuutuksen nuorelle vuodeksi kerrallaan.

”Tähän asti vakuutuksen on kokeilun kautta saanut noin parikymmentä nuorta. Vakuutusten myöntäminen on liiketoimintaa, ja riskienhallinta on tärkeä osa sitä. On siis ymmärrettävää, että vakuutusyhtiöt ovat varovaisia myöntäessään maksuhäiriömerkintäisille nuorille vakuutuksia. Siksi kokeilusta ei ole vielä pidetty suurta ääntä.”

Monilla nuorilla on pelkoja virastoja ja yhtiöitä kohtaan. Myös käsitys ylitsepääsemättömän suuresta velkasummasta voi olla vääristynyt, sillä kyse voi esimerkiksi olla vain parista tuhannesta eurosta. Kun nuorella on aikuinen tukihenkilö, jonka kanssa käydä läpi velkoja ja avata kirjekuoria, selkiytyvät tilanteet vähitellen. LähiTapiolan virkailijat on koulutettu kohtaamaan nuoria, ja heitä tapaavat aina samat, koulutetut asiakaspalvelijat. Positiivisia kokemuksia synnyttämällä voitetaan molemminpuolisia ennakkoluuloja ja pelkoja, sillä myös virkailijat saattavat olla tottumattomia kohtaamaan nuoria.

”Kun on paljon maksuhäiriömerkintöjä, syntyy helposti pelkoja suhteessa yrityksiin ja viranomaisiin. Nuoren näkökulmasta kaikki yritykset ovat samanlaisia: isoja, kasvottomia toimijoita, jotka karhuavat velkoja takaisin. Jos nuoreen luotetaan, myös hän alkaa pikku hiljaa luottaa järjestelmään ja positiiviset kokemukset kantavat pidemmälle. Parhaassa tapauksessa vakuutusyhtiökin saa nuoresta pitkäaikaisen, uskollisen asiakkaan.” Lemmetyinen kertoo.

Vesa Sarmia Helsingin Diakonissalaitokselta kertoi Taloustaitohankkeesta, jossa pankkien koulutetut vapaaehtoiset työntekijät vetävät nuorten ryhmissä taloustaitotuokioita. Keväällä 2015 hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 140 vapaaehtoista pankkivirkailijaa, ja se on tavoittanut 15 eri kaupunkia ja noin 50 nuorten ryhmää. Tapaamisissa käydään läpi perusasioita ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Erityisesti oman budjetin laatiminen on kiinnostanut nuoria.

”Oman budjetin hallinta ja tekeminen on vähemmistön taito, eikä se koske vain nuoria. Heillä vain on vähemmän puskuria, joilla paikata virheitään ja maksaa luottokorttilaskujaan.” Sarmia kertoo.

Nuoret ovat kokeneet taloustaitotuokiot hyödyllisiksi, ja pankkivirkailijatkin ovat olleet tyytyväisiä saadessaan työhönsä vaihtelua ja päästessään osallistumaan merkitykselliseksi kokemaansa toimintaan.

”Tällaiset kokemukset madaltavat kynnystä olla tekemisissä instituutioiden kanssa ja pankkien julkikuva on muuttunut nuorten silmissä ihmisläheisemmäksi. Lisäksi asiat ovat uskottavampia, kun ne kerrotaan instituutioiden edustajien suulla.” Sarmia totesi.

Tilaisuudessa oli paikalla edustajia LähiTapiolasta, If:stä, Pohjolasta sekä Pohjantähdestä. Seuraavaksi on suunnitteilla järjestää vastaavanlainen tilaisuus, johon kutsutaan mukaan myös vuokranantajatahoja. Paikalla olleiden vakuutusyhtiöiden edustajat totesivat, että maksuhäiriömerkintä ei itsessään estä kotivakuutuksen saamista, vaan vakuutuksen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Vakuutusyhtiöiden edustajat toivoivatkin listaa tahoista, joihin voivat ohjata nuoren saamaan tukea velka-asioissa ja vakuutusjärjestelyissä kielteisen vakuutuspäätöksen jälkeen. Näin nuorelle voidaan selvittää, millaisia toimenpiteitä tekemällä hän voi saada vakuutuksen tulevaisuudessa. Lisäksi Finessä harkitaan selkokielisen ohjeistuksen tekoa nuorille siitä, kuinka toimia kotivakuutusta hakiessa, jos taustalla on maksuhäiriömerkintöjä. Yksin on vaikea selvittää asioitaan, ja siksi nuoret tarvitsisivat aikuisen ihmisen tukea, läsnäoloa ja neuvoja. Oman talouden hallinnan opettaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan jokainen aikuinen voi olla tässä tukena.

Lisätietoja: Projektikoordinaattori Saara Autio, saara.autio(at)nal.fi, p. 045 7733 0307, Mun talous -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry

 

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.