Mun talous -tiimi ehdottaa!

Mun talous -tiimi ehdottaa!

Kansallinen strategia nuorten taloudellisen lukutaidon edistämiseksi

Taloudellinen lukutaito *) on tärkeä elämänhallintaan liittyvä kansalaistaito, jonka opetukseen pitäisi suunnata resursseja nykyistä enemmän. Taloudellinen lukutaito tarkoittaa talouteen liittyvää tietämystä ja osaamista sekä oikeanlaista asennetta soveltaa edellä mainittuja käytäntöön. Tutkimusten mukaan suomalaiset pärjäävät taloudellisen lukutaidon kansainvälisessä vertailussa hyvin. Osaaminen jakautuu kuitenkin epätasaisesti ja etenkin nuorilla taloudellinen lukutaito on keskimääräistä heikompaa.

Valtion taloudellisen huolenpidon vähentyminen ja sääntelyn purkaminen on viimeisten vuosikymmenten aikana lisännyt Suomessa kotitalouksien omien valintojen merkitystä ja vastuun kasvua. Kansalaisten taloudellisen lukutaidon edistämiseen ei sen sijaan ole laadittu strategioita eikä suunnattu resursseja. Vielä 1980-luvulla pankit palvelivat yksityishenkilöitä säästäjinä ja lainanottajina. Nyt kansalaiset ovat kuluttajia, säästäjä-sijoittajia ja luottoasiakkaita monimuotoisilla finanssimarkkinoilla. Monilla tiedot ja osaaminen eivät vastaa nykyajan kasvaneita vaatimuksia oman talouden hallinnassa. Myöskään kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan resurssit eivät ole kaikkialla riittäneet varsinkaan talousneuvonnan osalta palvelemaan kasvavaa tarvetta.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ohjaa ja patistaa valtioita laatimaan väestöä palvelevan taloudellisen lukutaidon strategian. OECD:n suositukseen on tarttunut jo 34 maata ja 35:ssa maassa kansallinen strategia on suunnitteilla (OECD, 2015). Suomi ei ole toistaiseksi työhön ryhtynyt.  Naapurimaistamme Virolla, Ruotsilla ja Venäjällä taloudellisen lukutaidon kansallinen strategia jo on. Virallinen Suomi matkaa edelleen jälkijunassa taloudellisen lukutaidon edistäjänä. Nuorten taloudellisen lukutaidon puolesta ovat Suomessa lähinnä puhuneet mm. kansalaisjärjestöt ja Mun talous -verkostossa vaikuttavat organisaatiot. Positiivista kehitystäkin on kuitenkin tapahtunut. Peruskoulujen vuonna 2016 päivitettyyn opetusohjelmaan lisättiin talousopetusta alakoulun neljänneltä luokalta alkaen. Lisäksi vuonna 2018 Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa nuorten taloudellista lukutaitoa testaavaan PISA-kokeeseen.  Talousopetuksen tulisi keskittyä nykyistä enemmän arjen taloudenhallintaan ja tavoittaa opinnoissa jo pidemmällä olevia itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria.

Vaikka taloustaitojen opetusta kouluissa on uuden opetussuunnitelman myötä lisätty, nuoret saavat silti valmiutensa talousasioiden käsittelyyn pääosin kotoa. Tämä asettaa nuoret lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan, sillä vanhempien valmiudet opastaa nuoria talousasioissa ovat vaihtelevat. Kansallinen taloudellisen lukutaidon strategia auttaisi tasoittamaan eroja nuorten välillä. Jotta suomalaisnuorten kasvavaa ylivelkaantumiskehitystä voitaisiin hillitä, tarvitaan sekä sääntelyä, matalan kynnyksen neuvontapalveluja, että lisää koulutusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Pelkkä opetus ja valistus eivät välttämättä riitä.

Minkälaisia tietoja, taitoja, osaamista ja käyttäytymismalleja hyvään taloudelliseen lukutaitoon sitten kuuluu? Lista tärkeistä taidoista ja tiedoista on pitkä ja monipolvinen. Ensinnäkin vaaditaan ymmärrystä ja osaamista omien raha-asioiden hoitamisessa sekä oikeanlaista asennetta. Omaan talouteen liittyen olennaista on ajantasainen tieto omista tuloista ja menoista, jonka pohjalta omaa taloutta voi budjetoida eli tulevaa suunnitella ja yllättäviin menoihin varautua. Olennaista on myös kyky toimia tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tulevaisuuden suunnitteluun liittyy olennaisesti myös säästämis- ja sijoittamistaidot eli ymmärrys siitä, missä oma varallisuus säilyy ja kasvaa korkoa eli tuottaa turvaa myös tulevaisuudessa parhaiten.

Taloudelliseen lukutaitoon voidaan katsoa kuuluvan olennaisesti kuluttajaosaaminen, mihin lukeutuu mm. ymmärrys tavaroiden ja palveluiden yleisestä hintatasosta, tiedot ja taidot maksamisen eri muodoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja riskeistä. Myös tieto omista oikeuksista ja velvollisuuksista erilaisissa sopimustilanteissa kuten kauppatilanteessa, lainanotossa tai vakuutuksia ostaessa on tärkeä osa kuluttajaosaamista. Myös tunnetaidot ja talous liittyvät yhteen, sillä henkilökohtaisen talouden hyvä hallinta vaatii oman käyttäytymisen tuntemista ja kykyä paineesta huolimatta pysähtyä harkitsemaan omia taloudellisia ratkaisuja.

Taloudelliseen lukutaitoon liittyy kyvyt ja taidot hakea tietoa ja apua ongelmia kohdatessa. Jotta osaa toimia taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, on hyödyllistä ymmärtää laskujen maksamisen käytännöt ja maksamisen tärkeysjärjestys sekä tietää perusasiat mm. maksuhäiriömerkintöihin, perintään ja ulosottoon, sakkoihin, veroihin ja vakuutusmaksuihin liittyen. Ongelmia kohdatessa on tärkeää tietää, mistä voi hakea ammatillista tukea ja apua, kuten kunnan talous- ja velkaneuvonnasta, sosiaalisesta luototuksesta ja Takuusäätiön palveluista.

Varsinkin nuorille aikuisille ymmärrys olemassa olevista tukimahdollisuuksista ja etuuksista sekä niihin liittyvistä myöntämiskäytännöistä ja viranomaisasioinnista on tärkeää ja ne kuuluvat olennaisena osana taloudelliseen lukutaitoon. Nuoria tulisi neuvoa itsenäistymisen kynnyksellä myös asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa kuten vuokrasopimuksen teossa ja kertoa, mitä kaikkea kuuluu vuokralaisen oikeuksiin, vastuisiin ja velvollisuuksiin. Vero- ja vakuutusosaaminen, ymmärrys henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavista laeista, kuten kuluttajan suojasta, perinnöstä tai tekijänoikeuksista liittyvät taloudelliseen lukutaitoon. On hyvä olla perillä myös siitä, kuinka omia menoja voi saada karsittua omilla valinnoilla. Matematiikan taidoista on selvää hyötyä omien raha-asioiden hoitamisessa. Prosenttilaskutaidot voivat pelastaa monelta harha-askeleelta niin lainanhakutilanteissa kuin kauppojen tarjouksia laskiessa.

Taloudellisen lukutaidon merkitys kasvaa tulevina vuosina rahoitusmarkkinoiden monimutkaistuessa mikä tekee velkaantumisesta entistä helpompaa. Tulevien sukupolvien taloustaitojen turvaamiseksi taloudellisen lukutaidon kansallinen strategia tulisi ottaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Suomi on monessa asiassa edelläkävijä maailmassa. Tässä asiassa se tulee kovin jälkijunassa. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä.

*) Taloudellinen lukutaito koostuu kolmesta osasta: taloudellisesta tietämyksestä, talouteen liittyvistä asenteista ja taloudellisesta käyttäytymisestä. Kalmi & Ruuskanen (2016).

 

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.