Mun talous -tiimi ehdottaa!

Lisää nuorille soveltuvia taloudenhallinnan välineitä

Kuluttaminen on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana näkymättömämpään suuntaan. Digitalisuuden kehittymisen myötä tämä muutos on kiihtynyt entisestään, eikä hidastumisen merkkejä näy. Jatkuvasti syntyy uusia ja vaivattomampia keinoja, joilla yritykset haluavat tehdä maksutapahtumasta mahdollisimman yksinkertaisen, jotta kulutuspäätöksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Oikein käytettyinä uudet maksutapamahdollisuudet ovatkin arjen helpottamisen näkökulmasta tervetulleita. Piilokuluttamista ne kuitenkin lisäävät ja ostopäätökset perustuvat yhä useammin muuhun kuin tilillä olevaan rahamäärään. Kun maksutapamahdollisuudet lisääntyvät ja perustuvat monesti siihen, että varsinainen maksaminen tapahtuu vasta myöhemmin, tulisi omasta rahatilanteesta ja maksukyvystä olla entistä valveutuneemmin perillä. Vaikka maksamisen tavat lisääntyvät, käytettävissä oleva raha ei lisäänny.

Talouden hallitsemattomuus on monien tilastojen mukaan yleisin syy velkaongelmiin. Yleensä se on seurausta siitä, että ei olla tietoisia oman kulutuksen rajoista tai suhtaudutaan omaan maksukykyyn liian optimistisesti. Tieto kulloinkin käytettävissä olevasta rahamäärästä sekä omista välttämättömistä ja ei niin välttämättömistä menoeristä helpottaisi talouden hallintaa ja oman rahankäytön suunnittelua. Tällöin yllättäviltä tilanteilta ja rahan loppumiselta ennen aikojaan vältyttäisiin sekä edellytykset maksukykyyn perustuviin kulutuspäätöksiin paranisivat. Uudet maksamisen tavatkaan eivät tällöin olisi riski taloudenhallinnalle. Parempi tietoisuus omasta rahatilanteesta mahdollistaa säästämisen, jolloin ostoksia ei tarvitse tehdä luotolla, vaan tarvittavat hankinnat voi tehdä riskittömästi.

Kun suurin osa markkinoiden toimijoista pyrkii muuttamaan rahankäyttöä näkymättömäksi ja siirtämään maksutapahtumaa ostamisen jälkeiseen aikaan, tulisi keksiä enemmän keinoja joilla realistinen käsitys omasta rahatilanteesta säilyisi. Digitalisuuden kehittyminen luo uhkien lisäksi yhtä lailla myös mahdollisuuksia taloudenhallinnan helpottamiseksi ja rahankäytön näkyväksi tekemiseksi. Erityisessä riskissä ovat nuoret, joille nykyiset sähköiset ja mobiilisen maksamisen tavat ovat luonteenomaisempia kuin vanhemmille sukupolville. He ovat syntyneet luottoyhteiskuntaan, jossa heille avautuu nykyisten maksutapamahdollisuuksien kirjo heti kun he saavat vastuun omasta rahankäytöstä. Heille ei missään vaiheessa välttämättä ehdi kertymään luonnollisella tavalla käsitystä oman rahankäytön rajoista, mikä vanhemmilla sukupolvilla on syntynyt esimerkiksi käteisen rahan käytön myötä.

Rahankäytön seuraamisen ja suunnittelun tueksi nuoret tarvitsevat enemmän heille soveltuvia taloudenhallinnan välineitä, jotka ovat kiinnostavia ja kannustavat tekemään maksukyvyn kannalta oikeita päätöksiä. Näitä välineitä on jo nykyään, mutta valitettavan moni niistä on yritysten tekemiä, jolloin niiden idea on toimia enemmän kuluttamisen kuin taloudenhallinnan tukena. Taloudenhallinnan edistämisen näkökulmasta hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on. Useiden järjestöjen yhteistyönä kehitetty Penno-sovellus on sähköinen taloudenhallinnan väline, jonka pyrkimyksenä on auttaa rahankäytön hahmottamisessa ja säästämistavoitteissa. Vaikka Pennoa kehitetään jatkuvasti, tulisi mahdollisimman monen muunkin toimijan panostaa taloudenhallinnan välineiden kehittämiseen. Tällöin eri näkökulmia ja tarpeita saataisiin otettua huomioon laaja-alaisesti ja erilaisille nuorisoryhmille soveltuviksi.

Mikäli nuoret saataisiin heille soveltuvilla välineillä seuraamaan omaa rahankäyttöään ja tämän myötä suunnittelemaan tarkemmin omaa kulutustaan, olisi se aivan keskeinen keino ennaltaehkäistä velkaongelmiin joutumista. Digitalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia taloudenhallinnan edistämisessä ei saisi hukata.

Lue myös Mun talous -tiimin aiemmat toimenpide-ehdotukset sosiaalisista luototusmuodoista ja talousneuvonnan tarpeesta.

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+