Mun talous -tiimi ehdottaa!

Palvelulupaus nuorten pääsystä kuntien talousneuvontaan

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Talous- ja velkaneuvonta on vuosien saatossa vakiintunut laaja-alaiseksi ja erityistä ammattitaitoa vaativaksi työksi. Nykyinen valtion rahoitus on riittämätön toiminnan kattavaan järjestämiseen. Viimeisin työ- ja elinkeinoministeriön selvitys palvelun nykytilasta ja järjestämisvaihtoehdoista on vuodelta 2015. Samana vuonna Mun talous -verkosto selvitti talous- ja velkaneuvojien kokemuksia ja toimintamalleja nuorten asiakkaiden osalta. Joissain yksiköissä nuorille tarjottiin tietoiskuja ja koulutustilaisuuksia sekä nopeampi pääsy tapaamiseen. Lisäksi tehtiin yhteistyötä eri toimijoiden (mm. Vamos, Nuorisoasuntoliitto, nuorisotoimi) kanssa sekä kohdattiin nuoria kauppakeskuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Suurin osa talous- ja velkaneuvojista kuitenkin ilmoitti, ettei heidän yksiköissään ole nuorille kohdistuvia palveluja.

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut tavoittavat avun tarpeessa olevia nuoria heikosti. Lisäksi ennaltaehkäisevän talousneuvonnan rooli palvelussa on vähäinen. Myös nuorten pääsy talous- ja velkaneuvontaan on hankalaa. Usein syynä on nuoren vakiintumaton elämäntilanne (mm. epäsäännölliset tulot, työttömyys tai opiskelu) ja maksuvaran riittämättömyys velkojen järjestelemiseksi. Nuorille ei yleensä aktiivisesti tarjota talousneuvontaa, koska sitä annetaan pääasiassa velka-asiakkaille korjaavana talousneuvontana velka-asioiden hoidon yhteydessä. Toisin sanoen nuoren tilanne ei yleensä ole vielä tarpeeksi kriisiytynyt. Palvelu on keskittynyt velkojen järjestelytoimiin, eikä talousneuvontaan ole resursseja tai riittävää tahtotilaa. Myös Valtioneuvoston selvityksen mukaan ylivelkaantumisen ehkäisemiseen ja hoidon edistämiseksi ennaltaehkäiseviin toimiin kuten talousneuvontaan tulisi panostaa entistä enemmän.

Mitä tehdä talousneuvonnan kehittämiseksi?

Mun talous -verkoston toteuttamassa kyselyssä useat neuvojat painottivat kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn merkitystä nuorten tilanteiden parantamiseksi. Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa oman talouden hallintaa on lisätty opetukseen. Opetushallitus selvittää vuoden 2017 loppuun mennessä, kuinka uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön. Talous- ja velkaneuvojat toivoivat myös palveluidensa kehittämistä sähköisen asioinnin suuntaan. Useassa vastauksessa nousi esiin resurssipula. Halua nuorten auttamiseen on, mutta keinojen koetaan olevan vähissä liian pienen henkilöstöresurssin ja nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan talous- ja velkaneuvonnan rahoitusta leimaa lyhytjänteisyys ja valtion osuuden vuosittainen vaihtelu. Kuntien oma rahoitusmahdollisuus ja -halukkuus vaihtelee, mikä asettaa palvelua tarvitsevat eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa talous-ja velkaneuvontaa antava taho kilpailutetaan muutaman vuoden välein, mikä vaikeuttaa palvelujen pitkäkestoista kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talous- ja velkaneuvonnan kuluja voitaisiin vähentää toiminnan ja sen ohjauksen virtaviivaistamisella sekä sähköisten palveluiden kehittämisellä. Yksiköiden toimintatapoja tulisi yhtenäistää ja hyviä käytäntöjä ottaa laajemmin käyttöön. Asiakkailla tulisi olla erilaisia mahdollisuuksia talous- ja velkaneuvonnassa asiointiin (puhelinneuvonta, tapaamiset, sähköinen asiointi, etäyhteydet jne.). Palveluun hakeutumisen kynnys madaltuisi ja palvelun saatavuus paranisi.

Kuntien talous- ja velkaneuvojien tulisi jalkautua enemmän sinne, missä nuoria kohdataan. Kolmannen sektorin toimijat tukevat talous- ja velkaneuvonnan palveluita ennaltaehkäisemällä nuorten ylivelkaantumista ja purkamalla kunnallisen velkaneuvonnan asiakasjonoissa osittain turhaan odottavien nuorten määrää sekä vähentämällä ulosoton asiakasmääriä. Mun talous -hankkeessa on kehitetty Kysy rahasta -chat, jossa nuoret voivat anonyymisti kysyä neuvoa talousasioihin. Myös nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat luontevia tahoja tarjoamaan talousneuvontaa nuorille. Esim. Nuorisoasuntoliiton asumisohjaajat tarjoavat asukkailleen talousneuvontaa ja -ohjausta ja Nuorisosäätiöllä on kehitteillä talousohjausmalli. Usein nuorisotyön ammattilaiset kokevat, ettei heidän osaamisensa ja uskalluksensa riitä nuorten neuvontaan talous- ja velka-asioissa. Ammattilaisten koulutuksessa tulisikin jatkossa paremmin huomioida nuorten talousasioihin liittyvä ohjaaminen.

Nuorten tarve talousneuvonnalle on huomioitu myös Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE). Sen yhtenä periaatepäätöksenä on luoda yhdessä Ohjaamoiden työntekijöiden, asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa ketterä ja liikkuva malli, jossa nuorten talous- ja velkaneuvontapalvelut ovat saatavilla Ohjaamoista esimerkiksi kahtena päivänä viikossa. Toteutuessaan tämä helpottaisi talous- ja velkaneuvontojen asiakaspainetta ja ehkäisisi nuorten taloustilanteiden kärjistymistä.

Nuorten pääsy kuntien talousneuvontaan tulisi taata palvelulupauksella, jolloin ongelmat voitaisiin ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, säästettäisiin nuoren ja yhteiskunnan kustannuksia sekä ehkäistäisiin syrjäytymistä.

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+