Mun talouden mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa: Hyvät taloustiedot eivät aina riitä

Mun talous -toiminnan Ville ja Ella osallistuivat 17.8.2018 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vilkkaasti mediassa esillä olleeseen keskusteluun pikavipeistä. Juttu on maksumuurin takana, joten tässä se ihan perinteisessä muodossa.

Hyvät taloustiedot eivät aina riitä

 
AINO TORNIVUORI (HS Mielipide 13.8.) kaipasi käytännön prosenttilaskun hallintaa suojelemaan ihmisiä pikalainayhtiöiden tunteisiin vetoavalta markkinoinnilta. Hyvätkään taloustiedot eivät kuitenkaan tutkimusten mukaan takaa sitä, että ihminen toimisi taloudellisesti järkevästi.

Pikavipin ottajia pidetään usein holtittomina rahankäyttäjinä, jotka oman vastuuttoman toimintansa takia ovat ajautuneet talousongelmiin. Petollinen velkakierre voi kuitenkin syntyä helposti. Siihen voi johtaa pelkkä virhearvio tai kuormittava elämäntilanne.

Taloudellisessa ahdingossa olevalla ihmisellä on usein valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja, joista yksi on muutamalla hiirenklikkauksella verkosta saatava pikavippi. Ihminen yrittää pikavipin ottamalla ratkaista akuutin ongelman eikä ehkä ajattele, että rahat tulisi maksaa joskus korkoineen takaisin. Pikalainayhtiöt käyttävät hädässä olevia ihmisiä häikäilemättä hyväkseen tarjoamalla ratkaisun ongelmaan.

Todellisuudessa ongelmat kuitenkin vain pahenevat. Ensimmäisen pikavipin koroista selviämiseksi otetaan usein toinen suurempi pikavippi. Tämän jälkeen on vuorossa kolmas, ja näin velkakierre on valmis. Jos ja kun alan toimijat eivät tunne yhteiskuntavastuuta, tarvitaan järeämpiä sääntelyn keinoja heidän toimintansa rajoittamiseen.

Ylivelkaantuneet eivät useinkaan hae ongelmiinsa apua ajoissa. Tämä johtuu siitä, että epäonnistuminen oman talouden hallinnassa koetaan niin häpeälliseksi, ettei siitä haluta puhua kenenkään kanssa, vaan ongelmat yritetään ratkaista viimeiseen saakka itse. Usein tämä johtaa vain pahenevaan ylivelkaantumiseen.

Raha ja varsinkin rahattomuus ovat asioita, joista Suomessa ei juuri puhuta. Olisikin tärkeää, että rahasta puhumisen kulttuuria saataisiin avoimemmaksi, jolloin myös ylivelkaantumisen stigma voisi hälventyä.

Ville Kujanpää
kehittämissuunnittelija

Ella Niini
kehittämiskoordinaattori

Suomen Setlementtiliitto

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.