Kymmenen syytä puhua rahasta!

1. Nuoret tarvitsevat tukea ja neuvoa

”Tärkeintä on se, et sulla on ihmisiä kenen puoleen kääntyy”, muistuttaa radiojuontaja Alma Hytönen Puhu rahasta -kampanjassa.  Totuus on, että rahaan liittyvistä pienemmistä tai suuremmista päätöksistä kannattaa useimmiten keskustella jonkun kanssa.

Valtaosalle lapsista ja nuorista ensisijainen talousasiantuntija ja -esikuva ovat omat vanhemmat. Kaikille nuorille kotona ei ole kuitenkaan tukea tarjolla. Myös isovanhemmat, sisarukset, kummit ja ystävät, opettajat, koulukuraattorit sekä nuoriso- ja sosiaalityöntekijät voivat olla lapselle ja nuorelle sellaisia luotettavia ihmisiä, jotka voivat tarjota neuvojaan ja joiden puoleen kääntyä, jos raha-asiat askarruttavat.

Julistaudu talouskummiksi, jonka puoleen nuori voi kääntyä.  Riko jää, tee aloite ja kerro lähipiirisi nuorille, että sinä voit opastaa myös raha-asioissa tarpeen tullen.

Mun talous -tiimi jakaa Puhu rahasta -viikolla nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille Tampereen Nuori2017-tapahtumassa julisteita, joiden avulla nuoria voi rohkaista puhumaan rahasta.  Voit myös tilata julisteita postimaksua vastaan: essi.lindberg@nuorisosaatio.fi

2. Huolista puhuminen helpottaa stressiä

Rahaan liittyvät töppäilyt voivat tuntua erityisen noloilta tai ahdistavilta, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää apua. Olipa sitten kyse pienestä tai suuresta rahaongelmasta, niin mitä aiemmin pyytää apua, sitä helpommin ongelmat selviävät. Apua kannattaa kysyä läheisiltä tai oikeastaan keneltä tahansa luotettavalta ihmiseltä.

Apua saa myös anonyymisti kysymällä neuvoa Takuusäätiön Kysy rahasta -chatissa (ma–to 12.30–15) tai soittamalla Velkalinjan maksuttomaan numeroon 0800 98009 (ma–pe 10–14).

3. Puhu lapselle rahasta avoimesti, innostavasti ja varhain

Mitä nuoremmalle lapselle opetetaan hyvän taloudenpidon perusperiaatteita, kuten säästämistä, sitä todennäköisemmin lapsi omaksuu tavat ja asenteet osaksi arkeaan. Oman talouden hallinta vaatii monenlaisia tietoja ja taitoja, joita voi opettaa lapselle vähitellen lapsen kasvaessa.  Tärkeää on, että lasten ja nuorten kanssa keskustellaan rahasta turvallisessa, avoimessa ja rakentavassa ilmapiirissä.

Lisää samasta aiheesta: Varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi jakaa YLE:n Perjantai. -ohjelmassa hyviä vinkkejä kasvattajille. Majasalmi, Terhi & Tuominen, Camilla: Koululaisen rahakirja, 2016. Terhi Majasamlmen haastattelu Helsingin SanomissaMuntalous.fi: Ole rohkea, puhu rahasta!

4. Rahapuheella voidaan vaikuttaa asenteisiin

Koska asenteet ovat tärkeä osa taloudenhallintaa, niitä ei pitäisi myöskään sivuttaa talouskasvatuksessa eikä talouspuheessa. Tutkimuksessa on havaittu, että usein talousasenteilla on merkittävä vaikutus taloudelliseen käyttäytymiseen, mahdollisesti jopa suurempi kuin taloudellisella tietämyksellä.

Voit osaltasi vaikuttaa suomalaisten talousasenteisiin mm. kertomalla somessa omia oivalluksiasi rahaan liittyen ja lisätä juttusi yhteyteen hästägit #puhurahasta & #GMW2017. Näin osallistut valtakunnalliseen Puhu rahasta -kampanjaan ja kansainväliseen Global Money Week -teemaviikkoon.

Tutkimustietoa aiheesta: Panu Kalmin & Olli-Pekka Ruuskasen tutkimustulokset Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa – 112. vsk. – 1/2016.

5. Vinkkaa hyvistä tietolähteistä ja taloudenhallinnan välineistä

Netti on pullollaan kaiken tasoista informaatiota taloudenhallintaan liittyen. Kaiken sen kahlaaminen on työlästä, jos ei yhtään tiedä, miten oikean tiedon ääreen suunnistetaan. Kerro nuorelle, mistä löytyy luotettavaa tietoa raha-asioista. Googlelta kysyttäessä kannattaa vastaukset aina tuplavarmistaa muutamalta luotettavalta sivustolta tai asian tuntevilta henkilöiltä. Jos edelleen epäilyttää, asia kannatta varmistaa kysymällä esim. Takuusäätiön Kysy rahasta -chatissa.

Hyviä taloudenhallinnan tietolähteitä ja välineitä nuorille:

Muntalous.fi (Kysy rahasta -chat, Omat rahat -työkalu)

Nuortenelämä.fi (Oma talous -osio)

Kuluttajaliitto.fi (Tietopankki-osio)

Marttaliitto (Raha-osio)

Penno.fi (maksuton sovellus omien tulojen ja menojen seurantaan)

Asumisen ABC (asumisen kysymyksissä)

6. Puhu pelottelematta vaaroista finanssimarkkinoilla

Kilpailuta suuremmat hankinnat ja nuku yön yli ennen lopullista päätöstä, ovat hyviä arjen nyrkkisääntöjä. Näitä sääntöjä noudattamalla kenenkään ei pitäisi joutua ottamaan luottoa harkitsematta. Voi myös hyvällä syyllä sanoa, että jos arjen perusmenoihin tai kuluttamiseen tarvitsee luottoa, kannattaisi hakea apua ja neuvoja talouden tasapainottamiseen sen luoton sijaan. Kuten tiedämme, todellisuus on usein toinen.

”Kulutusluottoa 50 000 € – Luottopäätös jopa minuutissa” -mainoslause Googlen hakutuloksissa kuvaa hyvin, kuinka agressiivista luottotarjonta nykyään on. Kulutusluottoja ja vippejä tarjoavien mainosten kanssa samaan paikkaan olisi hyvä ujuttaa myös sitä järjen ja harkinnan ääntä.  Varsinkin nuoret kaipaavat kipeästi tietoa ja kertomuksia tosielämästä niistä vaaroista, jotka vaanivat kuluttajia finanssimarkkinoilla.

Lisää tietoa aiheesta: Miten puhua rahaongelmista ja miten tunnistaa ongelmat ajoissa?

7. Köyhyys, häpeä ja raha

Joskus törmää päättelyyn, jonka mukaan köyhyys tai velat olisivat ihmisen omaa syytä.  Tosielämä ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen. Kenen tahansa talouden voi sotkea avioero, yllättävä sairaus, työttömyys, läheisen kuolema, tai vaikkapa se, että vanhemmilla ei ole varaa tukea nuoren opiskeluja.

Perheen tai omaa huonoa rahatilannetta ei pidä hävetä. Onkin hyvä tuoda arkisissa tilanteissa esille omat taloudelliset rajat ja sanoa suoraan ja häpeilemättä: ”Minulla ei ole varaa tähän.  Voidaanko keksiä jotain muuta?” Nuorelle kannattaa opettaa, että oikeita ystäviä ei voi ostaa ja että parhaat asiat elämässä ovat usein ilmaisia. Omiin tuloihin voi myös yrittää vaikuttaa pitkällä aikajänteella mm. opiskelemalla itselleen ammatin tai vaikka sijoittamalla säästöjä harkitusti.

Rahasta, köyhyydestä ja häpeästä: Lue Me Naiset -lehden juttu rahasta ja häpeästä. Kuuntele YLE Areenasta Marian mielestä -lähetys siitä, miltä köyhyys tuntuu.

8. Myös toisten virheistä voi oppia

Kerro rohkeasti, millaisia vaikeuksia sinulla on ollut ja miten olet päässyt niiden yli. Moni aikuinen kokee, ettei osaa tai uskalla neuvoa nuorta raha-asioissa, koska itsellä ei ole massiivista sijoitussalkkua tai muuten vain raha-asioissa kaikki ei ole aina mennyt niin kuin Strömsössä.  Tällaiset pelot ovat ymmärrettäviä, mutta turhia. Kannattaa muistaa, että virheistä voi oppia ja nuorelle aikuisen rahamokien kuuleminen voi olla opettavaista. Nuorta voi ja saa siis rohkeasti neuvoa arjen talousasioissa, vaikka omassa taloudessa olisi joskus sattunut kömmähdyksiä.

Katso videot Allianssin Olli Joesnsuun, nuoriso- ja kulutustutkija Minna Aution ja  räppäri Särren rahamokista!

9. Rahasta puhumalla voi vaikuttaa

Suomalaisille omat raha-asiat ja erityisesti palkka-asiat ovat tabu.

Suomen työmarkkinoilla naiset saavat keskimäärin 612 euroa miehiä vähemmän palkkaa kuukaudessa. Tilastokeskuksen mukaan naisten keskiansio vuonna 2016 oli 3077 euroa, 17 prosenttia pienempi kuin miehillä. Ero selittyy vanhalla tes-järjestelmällä, jossa naisilla ja miehillä oli eri palkkataulukot.  Vielä 1960-luvulla ajateltiin, että perheen elättäminen oli ensisijaisesti miehen tehtävä ja naisen tulot olivat lähinnä täydentäviä.  Vaikka järjestelmä sittemmin purettiin, ei ajattelu ole vieläkään täysin kadonnut.

Jos palkoista puhuttaisiin avoimesti, perusteettomat palkkaerot olisi helpompi löytää ja korjata.

Lisää palkkakeskustelusta: www.puhutaanpalkoista.fi

10. Raha on myös iloinen asia – puhu rohkeasti myös siitä

Raha itsessään tekee harvoin onnelliseksi, mutta tieto omasta rahatilanteesta ja tietynlainen vakaus vapauttaa voimavaroja niihin oikeasti tärkeisiin ja innostaviin asioihin elämässä.

Esimerkiksi säästäminen voi olla hauskaa, kun sillä on päämäärä. Rahan avulla toteuttaa monia unelmia. Säästöjä tarvitaan esimerkiksi toiveiden lomamatkaan tai ensiasunnon ostoon.

Kuluttaminenkaan ei ole paha asia. Itse tienatuilla ja säästetyillä rahoilla voi myös parantaa maailmaa esim. lahjoittamalla rahaa kehitysyhteistyöhön tai sijoittamalla yhteiskunnallisiin hankkeisiin.

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.”, sanoi Mahatma Gandhi. Puhu rohkeasti rahasta ja ota osaa Mun talous -verkoston Puhu rahasta -haasteeseen! #puhurahasta #GMW2017

 

Essi Lindberg, Mun talous -hankkeen projektikoordinaattori

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+