Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot – kansanedustajaehdokkaiden keinoja nuorten taloustaitojen edistämiseen

Millaista talouspolitiikkaa puolueet ja kansanedustajaehdokkaat ajavat Suomeen? Talouskuria vai elvytystä – miten käy yksittäisen nuoren kuluttajan? Muun muassa näistä asioista keskusteltiin Mun talous -verkoston torstaina 9.4. järjestämillä vaalitreffeillä. Treffit kokosivat Helsingin Walkers-talolle nuoria äänestäjiä, kansanedustajaehdokkaita sekä Mun talous -verkoston jäseniä keskustelemaan rennossa hengessä rahasta, pienemmistä ja suuremmista arjen taloushaasteista sekä niistä selviämisestä.

”Kansallinen talouspolitiikka vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen ja elämään, ja siksi on tärkeää, että talousasioista puhutaan myös nuorten näkökulmasta ja nuorten kielellä. Talousasiat kiinnostavat nuoria, kun niitä käsitellään osana heidän omaa arkeaan”, kertoo Mun talous -hankkeen projektikoordinaattori Essi Lindberg vaalitreffien järjestämisen taustoista. Tilaisuuden juonsi Basso-radiosta ja YleX:ltä tuttu Renaz Ebrahimi ja paikalla oli ehdokkaita kaikista suurimmista puolueista.

Paneelikeskustelua pohjusti Helsingin yliopiston nuoriso- ja kulutustutkija Eliisa Kylkilahti, jonka mukaan nuorista puhutaan julkisuudessa usein moralisoivasti ja ongelmalähtöisesti. ”Moralisoinnin ja ongelmien sijaan olisi parempi keskittyä pohtimaan sitä, minkälainen voimavara nuoret voivat yhteiskunnallemme olla, kun heidän taloudellista itsenäisyyttään tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla”, Kylkilahti sanoi.

Kulutusta korostavassa yhteiskunnassa kuluttaminen on tärkeä osa nuorten identiteettiä. Kuluttajaksi kasvaminen on sosiaalinen prosessi, jossa opitaan kulutusyhteiskunnan pelisäännöt. Kestävän kuluttamisen säännöt tulisi ensisijaisesti oppia koulussa ja vanhemmilta, mutta myös markkinat ja media muokkaavat kuluttamisen ideaaleja sekä tulevaisuudenodotuksia. ”On hyvä muistaa, että maksuhäiriömerkinnät ja velkaantuminen eivät ole vain nuorten ongelmia. Nämä asiat koskevat samalla tavoin myös aikuisia ja liittyvät kulutusyhteiskuntaan ylipäänsä”, Kylkilahti painotti.

Työpaikkoja ja harjoittelumahdollisuuksia nuorille

Vaalitreffeillä oli mukana myös nuoria äänestäjiä. Treffeille osallistunut Stina kertoi hakeneensa kesätöitä jo kauan työtä saamatta. Kansanedustajaehdokkailta hän kysyi, mistä nuorille saataisiin lisää työpaikkoja ja työharjoittelumahdollisuuksia.

Kaikki paneelikeskusteluihin osallistuneet ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja työpaikkojen lisääminen ovat avainasemassa velkaantumisen ja talousongelmien ehkäisyssä. ”Työ on kaiken keskiössä”, totesi Christina Dahlblom (r.). ”Mikä tahansa työ on parempi, kuin ei mitään työtä, ja siksi niin kutsuttuja nolla-sopimuksia ei tulisi kieltää lailla. Vaikka työkokemukset olisivat hirvittäviä, ne motivoivat ja auttavat eteenpäin.”

Muutkin ehdokkaat korostivat sitä, miten paljon hyötyä kaikenlaisesta työkokemuksesta on nuorille, ja vanhemmillekin, työnhankijoille. ”Ansioluettelon on oltava monipuolinen. Kaikista käytännön duuneista ja vapaa-ajanharrastuksista on nuorille työnhakijoille hyötyä”, Pekka Haavisto (vihr.) sanoi.

Käytännön työkokemuksen lisäksi myös kaikille avoin koulutus edistää nuorten työllistymistä. ”On tärkeää, että koulut käydään loppuun. Tällä hetkellä esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on paljon keskeytyksiä”, totesi Jarno Lappalainen (vihr.).

Keinoiksi nuorten työllistymisen tukemiseen mainittiin myös vapaaehtoistyö sekä erilaiset tukikeinot, kuten Sanssi-kortit tai kesätyö- ja työharjoittelupaikat. Osa ehdokkaista näki puutteita nykyisessä järjestelmässämme. ”Kannustinloukut on purettava”, sanoi Ben Zyskowicz (kok.). ”Järjestelmämme on oltava sellainen, että kaikki työ palkitsee niin merkittävästi, että se kannattaa ottaa vastaan. Työ antaa ihmisille muutakin kuin palkan, se tuo elämään sisältöä ja sosiaalisia suhteita”.

Taloustaitojen opetusta kouluissa lisättävä

Ehdokkaat olivat samaa mieltä myös siitä, että kouluissa tulisi opettaa taloustaitoja nykyistä enemmän. ”Poliittinen keskustelu on nykyään hyvin rahakeskeistä. Sen vuoksi jokaisen kansalaisen tulisi ymmärtää perustasolla, miten raha ja kansantalous toimivat, jotta he voivat osallistua julkiseen keskusteluun. Tämä on edellytys myös demokratian toteutumiselle”, sanoi Lappalainen.

”Vaikka on tietenkin vanhempien ja perheiden tehtävä opettaa lapsille taloustaitoja, tarvitaan myös kouluissa lisää taloustiedon opetusta”, painotti Juha Sipilä (kesk.). Muun muassa työnhakua, CV:n tekoa ja talouden peruskäsitteitä tulisi käydä läpi jo alakoulussa. ”Taloustietoa ei voi koskaan olla liikaa”, kiteytti Fatbardhe Hetemaj (kok.).

”Ei riitä, että nuorille pelkästään opetetaan taloustaitoja, merkitystä on myös sillä, miten asioita opetetaan. Opetus ei saa olla liian tylsää, nuoria kiinnostavat esimerkiksi erilaiset pelit ja taloudenhallinnan sovellukset”, korosti Dahlblom.

Kohtuuhintaista nuorisoasumista ja matalan kynnyksen neuvontaa

Nuorisoköyhyyttä lisää myös kohtuuhintaisten asuntojen puute, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Muun muassa Pilvi Torsti (sd.) ja Petra Malin (vas.) puhuivat tarpeesta kehittää nuorisotakuuta edelleen. ”Asuminen pitää sisällyttää osaksi nuorisotakuuta, minkä lisäksi tarvitaan lisää asumisneuvontaa”, totesi Malin.

”Asuntotuotannon lisääminen on konkreettinen keino lisätä työpaikkoja. Siksi valtion on investoitava asuntorakentamiseen enemmän, ja erityisesti kohtuuhintaisia, pieniä vuokra-asuntoja tarvitaan lisää”, Maria Ohisalo (vihr.) painotti.

Taloustaitojen tukemiseksi ja velkaantumisen vähentämiseksi tarvitaan lisäksi ennaltaehkäisevää työtä, sekä matalankynnyksen neuvontapaikkoja, joista saa apua ja tukea talousasioiden hoitamiseen. Monet paneelissa keskustelleet ehdokkaat kokivat, että tällaisen työn resurssit ja mahdollisuudet on turvattava seuraavalla vaalikaudella.

”Kyse on ennen kaikkea poliittisista arvovalinnoista. Kun rahaa on vähän, tehdään eduskunnassa valintoja siitä, mihin resursseja tulevaisuudessa allokoidaan”, sanoi Kaisa Hernberg (vihr.).

Rahasta ja talousasioista puhumiseen tarvitaan uudenlaista ilmapiiriä, jossa omista valinnoistaan ja talousasioista voi mennä juttelemaan ilman häpeää. ”Koska kaikille ei ole luontevaa mennä puhumaan talousasioistaan viranomaisille, tarvitaan myös ei-viranomaistahoja, joilta vaikeuksissa saa apua”, Hernberg jatkoi.

Vaalitreffeillä kuultiin myös nuoren omakohtainen kokemus kolme vuotta kestäneestä pikavippikierteestä ja sen mukana tulleesta syvästä häpeän tunteesta. Rahasta puhumiseen liittyvää vaikenemisen kulttuuria kuvasti se, että ehdokkaat eivät osanneet paneelissa jakaa omia rahankäytön haasteitaan ja kömmähdyksiään.

”Tarvitaan yhteiskunnallista asennemuutosta”, painotti Anne Kettunen (kesk.). ”Tällä hetkellä vallalla on liian kulutusmyönteinen, pärjäämiseen tähtäävä asenne. Ihmiset ajattelevat heti olevansa epäonnistujia, jos he eivät pysy siinä mukana. Olemme jokainen osaltamme muokkaamassa yhteiskunnallisia asenteita ja näyttämässä esimerkkiä nuorille.”

 

Jaa somessa >> Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Tags: